EU:n ja Kanadan välit ovat sydämelliset, mutta Kanadan EU-jäsenyys ei ole näköpiirissä

Kun EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ensi viikolla pitää Euroopan parlamentissa vuotuisen EU:n tilaa koskevan puheensa, on yleisön joukossa Strasbourgissa tavallisesta poiketen yksi unionin ulkopuolisen maan johtaja, Kanadan pääministeri Mark Carney.

Asiasta uutisoineen Politico-julkaisun mukaan Carney on ensimmäinen EU:n ulkopuolisen maan johtaja, joka tulee kuuntelemaan komission puheenjohtajan tärkeää linjapuhetta. Julkaisun mukaan Carney vierailee Strasbourgissa komission puheenjohtajan kutsusta.

Ulkopoliittisen instituutin transatlanttisiin suhteisiin erikoistuneen tutkijatohtorin Eoin McNamaran mukaan Carneyn Strasbourgin-vierailu ei ole mikä tahansa rutiinivisiitti, vaan kansainvälispoliittisen tilanteen vuoksi siihen sisältyy poikkeuksellisen vahvoja merkityksiä.

Taustalla kummittelee Yhdysvaltain ja Kanadan välien raju heikkeneminen presidentti Donald Trumpin valtakaudella. Viime viikkoina naapurimaiden väliset skismat ovat kärjistyneet kauppasodaksi, kun Yhdysvallat on asettanut kanadalaistuotteille kovia tuontitulleja ja Kanada on vastannut niihin vastatulleilla.

Carney on useasti sanonut haluavansa tiivistää Kanadan ja EU:n suhdetta, ja on McNamaran mukaan tällä asialla liikkeellä Strasbourgissakin.

– Carney haluaa vähentää Kanadan riippuvuutta Yhdysvalloista. Hän haluaa Kanadalle monipuolisemman ja tasapainoisemman suhdeverkoston. EU on tässä suhteessa Kanadalle keskeinen kumppani, McNamara sanoi STT:lle.

EU:n ja Kanadan tiivistyneet suhteet Trumpin valtakaudella ovat herättäneet jopa spekulaatioita Kanadan mahdollisesta liittymisestä EU:hun.

Kanadan EU-jäsenyyden on nostanut esille muun muassa presidentti Alexander Stubb, joka Politico-julkaisun mukaan kehotti Carneyta harkitsemaan asiaa, kun he kävivät yhteisellä juoksulenkillä Lontoon Hyde Parkissa viime maaliskuussa.

Politicon mukaan samanlaisen liberaalin maailmankatsomuksen omaavat Carney ja Stubb pitävät tiiviisti yhteyttä ja keskustelevat muun muassa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen tärkeydestä.

McNamara ei pidä puheita Kanadan EU-jäsenyydestä realistisina, vaikka Yhdysvaltain ja Kanadan suhteet ovat heikentyneet viime aikoina huonoimmalle tasolleen koskaan.

McNamara muistuttaa, että Atlantin takaisen maan liittyminen EU:hun muuttaisi koko unionin perusluonnetta radikaalisti – jopa niin radikaalisti, että kaikki Euroopassa eivät välttämättä olisi valmiita näin suureen askeleeseen.

Kanadassa EU-jäsenyydelle löytyy kannatusta, sillä viime keväänä tehdyn kyselyn mukaan 57 prosenttia kanadalaisista kannattaisi maansa jäsenyyttä unionissa.

Suomessa Kanadan EU-jäsenyyttä kannattaisi 55 prosenttia suomalaisista, käy ilmi Sitran ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan elokuussa julkistamasta kyselytutkimuksesta.

McNamara uskoo, että puheet Kanadan EU-jäsenyydestä ovat vain ohimenevää heijastusta Kanadan ja Yhdysvaltain suhteiden kehnosta tilasta.

– Kahden vuoden päästä Yhdysvaltain presidentti vaihtuu. Oli uusi presidentti sitten republikaani tai demokraatti, maiden suhteet voivat mennä nykyisestä vain parempaan suuntaan, McNamara sanoo.

– Kun maiden välistä suhdetta ryhdytään jälleenrakentamaan, tällaiset radikaalit ajatukset Kanadan EU-jäsenyydestä putoavat pois pöydältä.

Myös Carneyn on määrä puhua EU-parlamentissa ensi viikolla. McNamaran mukaan Carney on tunnettu hyvänä ja vakuuttavana puhujana. Myös pääministerin Strasbourgin-puhe saanee kansainvälisen tilanteen vuoksi paljon mediahuomiota.

Viime tammikuussa Carney herätti paljon huomiota Davosissa Maailman talousfoorumissa pitämällään puheella, jossa hän kehotti keskisuuria maita yhdistämään voimansa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen varjelemiseksi, kun suurvallat – Yhdysvallat mukaan lukien – eivät enää sääntöpohjaista järjestelmää tue.

McNamara uskoo, että sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen tärkeys noussee esille Strasbourgissakin. Suuria konkreettisia askeleita EU:n ja Kanadan suhteen tiivistämiseksi McNamara ei Carneyn Strasbourgin-vierailulta odota.

EU ja Kanada ovat jo aiemmin solmineet vuonna 2017 voimaan tulleen, laajasti tulleja poistaneen talous- ja kauppasopimuksen sekä samana vuonna voimaan tulleen ulkopoliittisen yhteistyösopimuksen.

– Ehkä he sopivat uusien keskustelujen avaamisesta siitä, että EU:n ja Kanadan väliseen kauppasopimukseen lisätään uusia aloja, McNamara arvioi.