Orpo: Viktor Orbanin toiminta on sietämätöntä
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Unkarin pääministerin Viktor Orbanin toiminta Ukrainan 90 miljardin euron lainapaketin suhteen on sietämätöntä.
EU-maiden johtajat sopivat Ukrainan 90 miljardin euron lainapaketista ja uusimmasta Venäjän vastaisesta pakotepaketista joulukuisessa huippukokouksessaan, mutta Orban on jarruttanut niiden etenemistä Druzhba-öljyputkeen liittyvän kiistan takia.
– Orbanin toiminta on sietämätöntä, koska meillä oli sopimus. Hän on pettänyt tässä suhteessa kollegansa ja käyttää Ukrainan hätää hyväksi omassa vaalityössään, Orpo sanoi saapuessaan EU-huippukokoukseen Brysselissä torstaina.
Orpon mukaan EU-maiden johtajien on toimittava syntyneessä tilanteessa nyt viisaasti, etteivät he toimillaan tue Orbanin vaalityötä.
Unkarissa on parlamenttivaalit huhtikuun puolivälissä. Puolueettomien kannatuskyselyjen mukaan Orbanin haastajan Peter Magyarin Tisza-puolue olisi voittamassa Orbanin Fidesz-puolueen vaaleissa.
Orpon mukaan Ukrainan tukemisessa on päästävä eteenpäin niin pian kuin mahdollista, sillä maa tarvitsee lisärahoitusta viimeistään huhtikuussa.
– Tarvittaessa pitää löytää siltarahoitusta, Orpo sanoi.
Huippukokoukseen saapunut Orban toisti kantansa siitä, että Ukrainan 90 miljardin euron lainapaketti on riippuvainen Druzhba-putken öljytoimituksista.
– Unkarin kanta on hyvin yksinkertainen. Me olemme valmiit tukemaan Ukrainaa, kun me saamme öljymme, jonka tulon Ukraina estää, Orban sanoi toimittajille uutistoimisto AFP:n mukaan.
Orpo luonnehti Druzhba-putken ympärille syntynyttä tilannetta Brysselissä kummalliseksi ja nurinkuriseksi. Ukrainan kautta kulkeva öljyputki vaurioitui Ukrainan mukaan Venäjän iskussa tammikuun lopussa, minkä vuoksi venäläisen öljyn toimitukset Unkariin ja Slovakiaan pysähtyivät.
Unkari ja Slovakia ovat syyttäneet Ukrainaa tahallisesta viivyttelystä öljyputken korjaamisessa ja toimitusten uudelleenaloittamisessa.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti tiistaina, että EU auttaa Ukrainaa öljyputken avaamisessa. Von der Leyenin mukaan EU on tarjonnut Ukrainalle teknistä apua ja rahoitusta öljyputken korjaamiseksi ja Ukraina on hyväksynyt avun.
Orpolta kysyttiin Brysselissä myös Suomen mahdollisesta osallistumisesta meriliikenteen turvaamisoperaatioon Iranin sulkemassa Hormuzinsalmessa. Orpolla ei ollut tietoa, että Suomea olisi pyydetty vielä mukaan tällaiseen operaatioon.
Iltalehden mukaan Suomea ollaan pyytämässä mukaan Hormuzinsalmen kauppamerenkulun turvaamiseen. Operaatio ei olisi Nato-johtoinen, vaan päävastuun ottaisivat britit ja ranskalaiset. Pyrkimyksenä on muodostaa ”halukkaiden koalitio” tehtävää hoitamaan.
Orpo ei lähtenyt arvioimaan sitä, millä tavoin Suomi voisi mahdolliseen operaatioon osallistua ja voisiko Suomi mahdollisesti osallistua esimerkiksi miinanraivaukseen Hormuzinsalmessa.
– Jos kauppamerenkulun turvaamiseen syntyy joku operaatio, niin silloin voidaan harkita ja katsoa, millaista osaamista meillä olisi siihen tarjota, Orpo sanoi.
– Kauppamerenkulku on iso kysymys Suomen näkökulmasta, koska koko maailmantalous kärsii ja Suomen talous kärsii ja suomalaiset ihmiset ja kodit maksavat siitä, mitä pahemmaksi tämä konflikti yltyy, pääministeri jatkoi.
Ukrainan tukemisen ja Lähi-idän sodan ohella kolmas keskeinen kysymys huippukokouksessa on energian hinta, joka on Lähi-idän sodan myötä noussut monissa jäsenmaissa ongelmallisen kalliiksi.
Korkeat energian hinnat ovat herättäneet eräissä maissa ajatuksia EU:n päästökauppajärjestelmään puuttumisesta hintojen hillitsemiseksi. Tällä kannalla on ollut muun muassa Italian pääministeri Giorgia Meloni, joka on esittänyt päästökauppajärjestelmän toiminnan keskeyttämistä.
Orpo toisti Brysselissä Suomen kannan, jonka mukaan päästökauppajärjestelmästä on pidettävä kiinni. Suomi hyväksyy lyhyen aikavälin ratkaisut korkeista energian hinnoista kärsivien maiden auttamiseksi, mutta päästökaupan kaltaisista pitkän aikavälin linjauksista ei voida luopua.
– Suomalaisten veronmaksajien, suomalaisen teollisuuden ja yritysten näkökulmasta kaikkein tärkeintä on se, että me jatkamme päästökauppajärjestelmää ja valittua strategiaa, jossa pyritään eroon fossiilisesta energiasta ja vahvistetaan Euroopan omavaraisuutta, Orpo sanoi.
Orpon mukaan muun muassa Ruotsi, Tanska, Hollanti, Espanja ja Portugali ovat Suomen kanssa asiassa samalla linjalla, kuten on myös EU-komissio.
Suomi ja seitsemän muuta päästökauppakeskustelun huolestuttamaa EU-maata lähettivät viime viikolla muille EU-maille yhteisen kannanoton, jossa ne korostivat vakaan ja ennustettavissa olevan ilmastopolitiikan tärkeyttä Euroopalle.
Huippukokouksen alla puolestaan kymmenen EU-maan ryhmä lähetti EU-komissiolle kirjeen, jossa ne halusivat muutoksia päästökauppajärjestelmään. Kirjeen allekirjoittajina olivat Bulgarian, Italian, Itävallan, Kreikan, Kroatian, Puolan, Romanian, Slovakian, Tshekin ja Unkarin johtajat.
Kirjeen allekirjoittajat olivat huolissaan strategisten teollisuudenalojen kyvystä selvitä energian hintojen noususta.
– Odotan tästä aika kovaakin keskustelua, mutta uskon, että löydämme balanssin lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin keinojen välillä, Orpo sanoi huippukokoukseen saapuessaan.