Lukijalta: Iskevätkö edustajat Hoskonen ja Honkonen nyrkkiä pöytään perustuslakivaliokunnassa?
Hallitus on antanut esityksen HE 70/2026 vp uudeksi alueidenkäyttölaiksi. Esityksestä mietinnön antaa ympäristövaliokunta sekä lausunnot maa- ja metsätalousvaliokunta ja perustuslakivaliokunta. Perustuslakivaliokunta on asiassa paljon vartijana. Päästääkö valiokunta esityksen läpi valiokunnan jykevän tammioven?
Lakiesityksen 16 luvun 103 §:n 1 momentissa todetaan: ”Jos kunta ei huolehdi tässä laissa säädetyn mukaisesti asemakaavan tai yleiskaavan laatimisesta tai pitämisestä ajan tasalla ja on ilmeistä, että se vaikeuttaa laissa alueidenkäytön suunnittelulle asetettujen tavoitteiden toteuttamista, ympäristöministeriö voi asettaa määräajan, jonka kuluessa kunnan on hyväksyttävä asemakaava tai yleiskaava.”
Pykälän 3 momentin mukaan määräyksen noudattamiseen voidaan velvoittaa uhkasakolla.
Lakiesityksen 104 §:n 1 momentin mukaan: ”Jos edellytysten luominen valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen toteuttamiseksi on yleisen edun kannalta erittäin tärkeää eikä maakuntakaavassa, yleiskaavassa tai asemakaavassa ole osoitettu tavoitteen toteuttamiseksi tarvittavaa ratkaisua, valtioneuvosto voi yleisistunnossaan päättää määräajasta, jonka kuluessa maakunnan liiton tai kunnan on hyväksyttävä kaava, jossa on tavoitteen toteuttamiseksi tarvittava ratkaisu.”
Myös tätä velvollisuutta voidaan 104 §:n 3 momentin nojalla tehostaa uhkasakolla.
Edellä mainitut pykälät tarkoittavat käytännössä, että kunta olisi pelkkä kaavan ”muodollinen toteuttaja”. Kunnalle jäisi ainoastaan harkintavaltaa kaavan toteuttamistavasta ja kaavan yksityiskohdista, jolla ei ole enää mitään tekemistä kunnan kaavamonopolin ja sen kanssa hyväksytäänkö kaava valtuustossa vaiko ei.
Perustuslakivaliokunnan rooteliin kuuluu arvioida lakiesitysten perustuslainmukaisuutta. Alueidenkäytön suunnittelu on keskeinen osa kunnan asukkaiden itsehallintoa.
Edellä mainitut pykälät ovat vakavassa ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa, koska valtioneuvosto voisi velvoittaa kunnan hyväksymään valtakunnallisen tavoitteen toteuttamiseksi tarvittavan ratkaisun – halusi kunta tai ei.
Kuntien näkökulmasta toteuttamistavasta päättäminen on täysin eri asia, kun valta päättää siitä hyväksytäänkö kaava vaiko ei.
Perustuslakivaliokunnassa keskustan edustajien Hannu Hoskosen ja Petri Honkosen tulee iskeä nyrkkiä pöytään ja todeta, että mikäli valiokunta ei esitä lausunnossaan pykälien poistamista hallituksen esityksestä, he jättävät asiasta eriävän mielipiteen.
Kyse on kuntapuolue keskustan näkökulmasta perustavaa laatua olevasta asiasta. Olettaisi, että myös Apollonkadun suunnalla ryhdytään reagoimaan asiaan, etenkin kun eduskuntavaalit kuulostavat olevan nurkan takana.
Olli-Pekka Salminen
hallintotieteiden maisteri, oikeustieteen väitöskirjatutkija ja kuntajohtaja (evp)
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/