EU-joukkojen toimettomuus tuskastuttaa eduskuntaa – Sipilä: "Kyse on järjestelmän uskottavuudesta"

EU:n nopean toiminnan joukkojen käytettävyyttä pitää parantaa, katsoo keskustan eduskuntaryhmä.

Keskustan ryhmäpuhuja Juha Sipilä katsoi eduskunnan keskustelussa EU:n taisteluosaston valmiuteen asettamisesta, että joukkojen rahoituksesta on sovittava ja kokoamisen joustavuutta lisättävä.

– EU:lla on oltava aito valmius käyttää nopean toiminnan kykyä. Kyse on järjestelmän uskottavuudesta, Sipilä painotti.

Sipilä muistutti, että Suomi on sitoutunut EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön kunnianhimoiseen toimeenpanoon. Siihen kuuluu myös sitoumus osallistua taisteluosastojen valmiusvuoroihin.

– EU:n taisteluosaston valmiuteen osallistumisella on keskeinen merkitys Suomen puolustuksen kehittämiselle. Osallistuminen valmiusvuoroon ja niihin kuuluvat harjoitukset vahvistavat puolustusvoimien suorituskykyjen ja yhteistoimintakyvyn kehittämistä.

Sipilän mukaan turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä korostuu nopea reagointivalmius.

– Suomen osallistuminen taisteluosastojen valmiusvuoroon tukee myös nopean toiminnan valmiuksien parantamista.

Jotta kokemukset osallistumisesta ovat myös jatkossa myönteisiä, on konseptia ja kansallista toimintamallia kyettävä jatkuvasti kehittämään, Sipilä muistutti.

Suomi osallistuu jälleen Saksan johtaman taisteluosaston valmiusvuoroon. Kerta on Suomelle jo seitsemäs.

Vuonna 2007 luotuja joukkoja ei ole käytetty vielä mihinkään, vaikka kriisejä on riittänyt.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) myönsi, että joitakin tilaisuuksia joukon käyttöön olisi periaatteessa ollut. Kaikkonen muistutti, ettei joukkoja kuitenkaan ole tarkoitettu EU:n sisäiseen käyttöön, vaan ulkopuolisiin kriiseihin.

Eduskunnasta löytyy vielä ymmärrystä eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön kehittämiselle. Tyytymättömyys joukkojen käyttämättömyyteen tuotiin kuitenkin jälleen julki lukuisissa puheenvuoroissa.

Kriittisimpiä konseptille olivat perussuomalaiset, joiden ryhmäpuhuja Jari Ronkainen muistuttí, ettei joukkoja käytetty edes Brysselin lentokentän terrori-iskussa.

– Osasto maksaa veronmaksajille ja sen tarkoitus on torjua ja selvittää kriisejä. Koska sitä ei selvästikään haluta käyttää, vaikka raha kyllä kelpaa, voidaan taisteluosastoon osallistumisen mielekkyys ja hyöty kyseenalaistaa, Ronkainen näki.

Ronkaisen mukaan sotilaallinen koulutus tai Suomi eivät ole merkittävästi hyötyneet osastosta.

– Kyseessä on ollut lähinnä taloudellinen tappio, vaikka tarkoitus oli alussa paperilla hyvä.