Etelä-Karjalan keskustapiiri: Tavoitteena on olla maakunnan suurin kuntapuolue
– Tavoitteenamme on tulla maakunnan suurimmaksi kuntapuolueeksi, määritteli Karjalan piirin puheenjohtaja Jouni Kemppi syyskokousväelle Joutsenossa.
Hän muistutti, että tähän pääseminen edellyttää hyvää vaalityötä ja kaikkien panostusta. Kemppi totesi kuitenkin, että puolueen imagolle maakunnissa ei voida mitään.
– Se rakentuu eduskunnasta käsin.
Puheenjohtaja iloitsi siitä, että ehdokkaita etsittäessä keskusta on saanut hyvän vastaanoton.
Jo toista kertaa puoluesihteerin ominaisuudessa Lappeenrannassa vieraillut Jouni Ovaska kannusti piirin keskustaväkeä kuntavaalityöhön, mutta myös puolueen periaateohjelman pariin.
– Periaateohjelman tekeminen jalkautetaan kentälle. Tarttukaa tilaisuuteen! Riviäkään ohjelmasta ei kirjoiteta lopulliseen muotoon ennen kuin kentän ajatukset ovat tiedossa.
Kansanedustaja Ari Torniainen ilmoitti lähtevänsä edelleen ehdolle kuntavaaleihin.
– Moni nykyisistä pitkäaikaisistakin valtuutetuista miettii, olisiko nyt, isojen muutosten kynnyksellä hyvä hetki jäädä pois. Älkää näin ajatelko. Seuraavat vuodet ratkaisevat, millaiseksi tulevaisuus rakentuu omassa kunnassanne.
Torniainen pani puntariin valtuutetun työn kaksi puolta. Toisaalta se vie paljon aikaa. Toisessa vaakakupissa on kaikki se, mitä siitä itselleen saa.
– Se on paljon, Torniainen totesi.
Parituntisen keskustelun aikana käytiin läpi kuntavaaliasiaa ja muita ajankohtaisia aiheita. Etelä-Karjalassa kiinnostivat muun muassa postin viivästyminen maaseudulla, MOT:n ohjelma vaalirahamiehistä, kansalaisten verotus ja huoli ulkomaalaisten toimijoiden pääsystä suomalaisten kukkarolle sote -palveluissa.
Maataloustuottaja Antti Arminen vetosi S-ryhmän hallintoelimissä vaikuttaviin henkilöihin, jotta he tekisivät kaikkensa tuottajien edunvalvojina. Arminen totesi Kotimaista -merkin käyttöönoton olleen härskein markkinointitemppu aikoihin. Kotimaista -maidon litrahinta on huomattavasti alhaisempi kuin vastaavan Valion tuotteen.
– Sillä viestitään vain sitä, ettei kotimaisesta tuotteesta tarvitse maksaa.
Kannanotossaan Etelä-Karjalan piiri käsitteli maakuntauudistusta. Siinä todettiin Etelä-Karjalassa olevan edelleen valmiutta siirtyä pidemmälle kuin mitä hallituksen lausunnolla oleva lakiuudistuspaketti esittää.
– Kannatamme maakunnan vastuulle siirrettäväksi pelastustoimen järjestämisvastuuta, liikennepalveluja sekä merkittävää osaa nykyisistä ELY-keskusten ympäristötehtävistä.
Lisäksi keskusta yhtyy Etelä-Karjalan liiton linjaukseen, jonka mukaan itsehallinto edellyttää verotusoikeutta.
– Valmistelu voitaisiin käynnistää keväällä 2017 niin, että valtion yleiskatteellisen avustuksen sijaan maakuntien tulopohja rakentuu siirtymäajan jälkeen oman verotusoikeuden varaan viimeistään vuonna 2024 alkavan maakuntavaltuustokauden alusta.
