Etelä-Karjalan Eksote vei muutosten tielle
Sen jälkeen kun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri aloitti toimintansa vuoden 2010 alusta, henkilökunta on joutunut sopeutumaan muutoksiin ja ollut kaikin puolin kovankin paineen alla.
Muutosvastarintaa on ollut työntekijöiden keskuudessa ja päättäjien asenteissa.
– Työntekijät ottavat ensimmäisenä vastaan kentältä tulevat muutosviestit, huomauttaa Eksoten valtuuston jäsen, savitaipalelainen Kyösti Kylliäinen.
Palautteen vastaanottamisen rinnalla henkilökunta on totutellut työympäristön mullistuksiin.
– Kaikilla on yhteinen työnantaja, on ollut organisaatiomuutoksia, työpaikkasiirtoja, palkkauksen sopeuttamistoimia ja niin edelleen, lappeenrantalainen valtuuston jäsen Marjut Sassi luettelee.
– Ihmeen hyvin henkilökunta kuitenkin sopeutui. Vaikka, eihän vaihtoehtojakaan juuri ollut, Sassi lisää.
– He, joilla on ollut vahvuutena muutoksessa toimiminen, ovat kertoneet minulle, että isossa organisaatiossa on helpompi päästä käyttämään sitä osaamista, joka kullakin on, toteaa Kristiina Helminen, joka edustaa valtuustossa Ruokolahtea.
– Eli on paljon myös hyvää kaiken ylimääräisen kuormituksen lisäksi.
Sassi sanoo, että asiakkaiden palvelut paranivat.
– Hämmennystä aiheuttaa se, että joka ripsauksesta ei pääse suoraan lääkärin vastaanotolle, hän tietää.
Helminen toteaa asiakkaiden valittaneen etenkin alkuvaiheessa Ekstoten palveluista. Hän huomauttaa, että muutoksia soten piirissä olisi joka tapauksessa jouduttu tekemään, Eksoten avulla tai jotain muuta reittiä.
– Tuskin asiat olisivat ilman Eksten perustamista nyt paremmin. Lääkäreitä olisi tuskin nykyistäkään määrää.
Kuntapäättäjille yhteisen sosiaali- ja terveyspiirin synnyttäminen ei ollut helppo juttu.
– He eivät enää päätä palveluista, mikä saattaa olla joillekin helpotuskin, Marjut Sassi näkee.
– Kuntapäättäjinä olemme tottuneet erilaisiin hallintomuotoihin. Aktiivinen kuntapäättäjä löytää kyllä roolinsa vaikuttajana myös maakunnallisessa mallissa, Helminen vakuuttaa.
Eksote on herättänyt pelkoa siitä, toteutuuko päätöksenteossa demokratia, koska Lappeenranta on kooltaan aivan eri mittaluokkaa kuin pienet maalaiskunnat.
Lappeenrantalaisen Sassin mielestä pienten kuntien ääni on kuulunut hyvin.
– Suurimmalla maksajalla on kuitenkin suurin vastuu. Lappeenrannan veronmaksajilla on oikeus vaatia hyviä palveluja itselleen. Samalla paranevat koko alueen palvelut. Kielteinen asenne uudistuksiin ei hyödytä ketään, Sassi kiteyttää.
Ruokolahden Helminen sanoo, että alussa asetelma oli, että ”kaikki viisaus asuu Lappeenrannassa”.
– Mutta asenteet ovat muuttuneet, kun on paremmin opittu tuntemaan eri kuntien toimintakulttuuria ja osaamista.
Helminen kokee omassa keskustan valtuustoryhmässä tulevansa tasavertaisena kuulluksi pikkukunnan edustajana.
Helminen arvelee, että Eksoten hallitustyöskentelyssä on enemmän haasteita.
– Pikkukunnat ovat valinneet edustajia, joilla on tahto ja sinnikäs luonne, ja he pystyvät vaikuttamaan päätöksiin.
Mitkä asiat ovat erityisen onnistuneita sosiaali- ja terveyspiirissä?
– Asiakaspalvelu toimii mielestäni hyvin. Hoitajavastaanotot ja ongelmien selvittäminen etukäteen asiakkaan kanssa säästävät kallista lääkärityövoimaa, Sassi arvioi.
– Mallu-auto vie palveluja syrjäisemmille alueille. Ikäihmisten palvelut ja hoitotarpeen mukainen porrastus on hyvä. Verkkopalvelut mahdollistavat potilaan oman osallistumisen hoitoon.
Helminen sanoo, että työnjako erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä on edennyt harppauksin eteenpäin. Nyt mietitään enemmän potilaan parasta ja vähemmän oman työyksikön tilannetta.
Sosiaalityö on nyt entistä paremmin ihmisten kokonaisuuden huomioon ottavaa palvelua.
– Niin sanotut moniongelmaiset ihmiset eivät kulje enää ”luukulta toiselle” hakemassa apua, vaan palveluohjaus toimii ainakin minulle tulleiden palautteiden mukaan hyvin, Helminen selvittää.
Kyösti Kylliäinen nostaa kärkeen sen, että pienten kuntien hyvinvointiasemien toiminta on saanut jatkua, vaikka niitä uhattiinkin pari vuotta sitten karsimisella.
– Lähipalvelut säästävät asiakkailta todella paljon aikaa sekä kilometrikustannuksia, hän toteaa.