Etäkoulussa käytännöt vaihtelevat – Lähtökohta on, että opettaja huolehtii opetuksesta, ei perhe, rehtori linjaa

Koronavirus

Rukan yhtenäiskoulun rehtorilla, ex-kansanedustaja Ulla Parviaisella on takanaan erikoinen ja työteliäs, mutta mielenkiintoinen pariviikkoinen.

Lyhyessä ajassa on pitänyt selvitä monista käytännönjärjestelyistä ja sopia etäopetuksen toteuttamisen pelisäännöistä.

– Lähtökohta on, että opettaja huolehtii opetuksesta, ei perhe, Parviainen linjaa.

Rukan koulussa on sovittu, että opetuksessa edetään työjärjestyksen mukaan ja oppitunnit seuraavat toisiaan kuten lähiopetuksessakin.

– Minusta on hyvä, että tehtävät lähetetään aina kunkin päivän aluksi. Silloin rytmi säilyy.

Hän huomauttaa, että opetus ei ole heillä paikkaan sidottua, mutta aikaan sidottua se on.

– Tämä idea on kaikkien tärkeää sisäistää. Muuten lapset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa keskenään.

Mitään sitovaa ohjeistusta etäkoulun käytännön toteutustavasta Rukan koulullakaan ei ole annettu.

– Täytyy vain luottaa, että opettajat toimivat yhteisten periaatteiden mukaan. Olen ollut haltioissani siitä, miten hyvin ja kekseliäästi he ovat tehneet työnsä, Parviainen kiittelee.

Samanlaista palautetta on tullut myös huoltajilta.

– Jonkun verran olen saanut viestiä, että opettaja ei ole ollut yhteydessä lapseen. Minusta vähimmäisvaatimus on, että oppilaaseen otetaan kontaktia päivittäin.

Kuusamo jakoi poikkeustilan alkaessa koteihin koulun tietokoneita niin paljon kuin mahdollista, jotta yhteys on käytännössä mahdollinen. .

Kuusamossa päätettiin maksaa perheille myös kouluruokarahaa.

– Kaikilla on oikeus koululounaaseen. Kaupunginhallituksen päätös ruokarahasta tuo helpotusta arkeen. Monella perheellä on toimeentulokin uhattuna lomautusten vuoksi, Parviainen huomauttaa.

”Olemme nyt tietoyhteiskunnan testilaboratoriossa kaikki. Kukaan ei pääse siitä ulos.”

Parviainen toivoo, että ministeriöltä tulisi hieman tarkempaa ohjeistusta siitä, miten etäkoulua toteutetaan.

– Ymmärrän, että tällä aikataululla se on ollut mahdotonta. Kaikessa varautumisessa lähtökohta on ollut, että koulua käydään normaalisti yhteiskunnan poikkeustilanteissa. Nyt koulu olikin asia, jota muutettiin ensimmäisenä.

Parviainen huomauttaa, että opettajien valmiudet etäopetuksen antamiseen ovat hyvin eritasoisia. Rukan koululla on apuna digitutor, johon saa helposti yhteyden.

– Olemme nyt tietoyhteiskunnan testilaboratoriossa kaikki. Kukaan ei pääse siitä ulos, Parviainen naurahtaa.

Vesa Linnanmäen mielestä on tärkeää saada yhteys oppilaaseen joka päivä myös etäkoulussa. (Kuva: Linnea Linnanmäki)

Myös Kuopiossa erityisluokkaa opettavan Vesa Linnanmäen päivät ovat venyneet pitkiksi. Opetuksen vieminen uuteen ympäristöön vaatii paljon suunnittelua.

Hänen mukaansa moni opettaja koki etäopetuksen alettua vähän kuin pudonneensa kylmään veteen.

– Uskon, että suuri osa on kuitenkin ”oppinut jo uimaan” ainakin tavallansa, Linnanmäki naurahtaa.

Tällä hetkellä opetuksen toteuttamistapa vaihtelee opettajista riippuen paljonkin. Osa laittaa kerralla viikon tehtävät, toiset pitävät kaikki oppitunnit verkon välityksellä.

Linnanmäki itse tekee oppilaille tuntikohtaiset suunnitelmat Google Classroom –oppimisympäristöön ja aloittaa jokaisen aamun 20 minuutin kahdenkeskisillä etäkokouksilla oppilaittensa kanssa. Pitkin päivää hän pitää yhteyttä oppilaisiin tarpeen mukaan.

– Kun tietää, mitä oppilaat tekevät, voi auttaa tarvittaessa. Suosin töiden palauttamista kuvina oppimisympäristöön. Sitä kautta tietää parhaiten, kuka oppilaista tarvitsee tukea.

Opetussuunnitelma määrittelee tavoitteet ja opettaja valitsee työtavat, joilla niihin päästään. Se on Linnanmäen mukaan perusopetuslain lähtökohta.

– Sitä ei tosin ole laadittu näihin olosuhteisiin. Tarvittaisiin ainakin täydennyskoulutusta, ehkä täsmentävää ohjeistustakin, jotta oppilaiden oikeusturva toteutuisi.

Jos joku opettajista ehkä meneekin siitä, mistä aita on matalin, paljon useampi tekee töitä tunnollisesti ja uupumiseen asti.

– Hekin hyötyisivät ohjeistuksesta, samoin kuin oppilaat, jotka saisivat varmasti riittävän huomion osakseen.

Linnanmäki muistuttaa, että on koulukkaissa on heitäkin, joille opettaja saattaa olla ainoa välittävä aikuinen. Varsinkin heille päivittäinen kontakti opettajaan on merkityksellinen.

Toisaalta poikkeustila haastaa myös vanhempia miettimään omaa rooliaan jälkikasvun opiskelussa.

– Huoltajan velvollisuus on varmistaa, että lapsi siirtyy opintojen äärelle ja tekee tehtäviä. Hänen ei tarvitse opettaa, mutta näissä olosuhteissa moni lapsi hyötyy, jos saa tarvittaessa apua myös läheltä.

Kaikissa perheissä resurssit eivät siihen riitä eri syistä.

– Toivoisin, että opettajat näkisivät kotien todellisuuden. Monilla on huoli taloudesta, terveydestä, työpaikasta ja läheisistä. Tilanne on monella tavalla kuormittava juuri nyt. Tarvitaan lempeyttä ja ymmärtämystä puolin ja toisin.

”Oppilaat saattavat oppia nyt jotakin, mitä emme osaa edes huomioida. Ainakin vastuun ottamiseen tämä harjaannuttaa huimasti.”

Enemmän kuin korona-ajan aiheuttamista vaaroista Linnanmäki haluaa puhua sen mahdollisuuksista.

Kun etäopetus näin tulee tutuksi, jatkossa voidaan esimerkiksi poissaolevalle oppilaalle järjestää koulua verkon välityksellä.

– Tässä väistämättä opettajien taidot käyttää erilaisia digitaalisia alustoja ja materiaaleja kasvavat huimasti. Siitä on paljon hyötyä jatkossa.

Hän myöntää, että haasteitakin on. Tavoitteisiin voi jäädä aukkoja.

– Nämä pitää sitten syksyllä huomioida.

Kuntapäättäjänä Linnanmäki muistuttaa perusopetuksen resursseista kunnissa. Tarvitaan laitteita ja lisenssejä materiaaleihin sekä koulutusta opettajille.

Lopuksi hän haluaa rauhoitella kaikkia osapuolia. Kyse on joka tapauksessa ajallisesti vain murto-osasta, alle kolmesta prosentista, koko oppivelvollisuuteen verrattuna.

– Oppilaat saattavat oppia nyt jotakin, mitä emme osaa edes huomioida. Ainakin vastuun ottamiseen tämä harjaannuttaa huimasti.