Espanjan aloite saada kolme uutta virallista kieltä EU:hun ei edennyt
Espanjan hanke lisätä maassa puhuttavat katalaani, baski ja galego EU:n virallisiksi kieliksi ei saanut tiistaina riittävää tukea EU:n jäsenmailta.
Espanja olisi halunnut äänestää asiasta Brysselissä pidetyssä yleisten asioiden neuvostossa, mutta äänestystä asiasta päätettiin lykätä. Syy tähän oli, että osalla EU-mailla oli varauksia esimerkiksi aloitteen lakiteknisistä seikoista.
Myös Suomi oli varauksellinen asian suhteen.
– Eurooppa-neuvoston oikeuspalvelu on esittänyt huolia, ja mielestäni ne on syytä ottaa vakavasti. Kielellinen moninaisuus on kuitenkin tärkeää ja haluamme jatkaa keskustelua, Suomea kokouksessa edustanut eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) sanoi toimittajille kokoukseen saapuessaan.
Asiaa voi pitää sisäpoliittisena häviönä Espanjan sosialistiselle pääministerille Pedro Sanchezille, jonka vähemmistöhallitus on nojannut Katalonian itsenäisyysmielisten parlamenttiedustajien tukeen. Osana hallituksen muodostamista vuonna 2023 Sanchez lupasi ajaa katalaanin, baskin ja galegon nimittämistä virallisiksi kieliksi EU:ssa.
Käytännössä asia tarkoittaisi esimerkiksi, että jokainen EU:n oikeudellinen asiakirja käännettäisiin kyseisillä kielillä ja siitä tarjottaisiin reaaliaikaista tulkkausta esimerkiksi EU-parlamentin täysistunnoissa.
Katalonian aluejohtaja Salvador Illa totesi Euronewsille helmikuussa, että kyse ei ole vain ”dokumenttien kääntämisestä”.
– Kyse on näiden ihmisten eurooppalaisten identiteetin kunnioittamisesta. — Yhteensä 20 miljoonaa ihmistä puhuu näitä kieliä, hän sanoi.
Sanchezin pitäisi saada ajettua Espanjassa läpi merkittävää nostoa maan puolustusmenoihin, mutta kielihankkeen epäonnistuminen voi osaltaan hankaloittaa sitä.
Espanja on tähän mennessä ollut yksi Nato-maista, jotka käyttävät vähiten rahaa puolustukseen.
Maa käytti viime vuonna noin 1,28 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin, vaikka Nato-maat sopivat kahden prosentin tavoitteesta vuonna 2014. Nato-maiden odotetaan lisäksi päättävän tätäkin huomattavasti korkeammasta puolustusmenojen nostosta kesäkuun huippukokouksessa. Eri arviot lukemasta ovat liikkuneet 3,5–5 prosentin välillä.
Puolustusmenojen nosto on kohdannut Espanjan sisällä kuitenkin sisäpoliittista vastusta ja syytöksiä maan ”militarisoinnista”.