Näin moni katsoo kännykkää ajaessaan – "Tottakai se on riski"
Erityisesti nuoret kuljettajat käyttävät kännykkää ajaessaan, selviää Liikenneturvan huhtikuussa teettämästä kyselystä.
Tulosten mukaan 15–24-vuotiaista lähes viidennes katsoo ajaessaan videoita tai lukee viestejä erittäin usein tai usein, kun koko väestöä vastaava luku on 9 prosenttia. Tasan viidennes nuorista kertoo huomanneensa usein tai erittäin usein kiinnittävänsä ajaessaan liian vähän huomiota liikenteeseen. Koko väestöä koskeva vastaava luku on 8 prosenttia.
Kaikkien tienkäyttäjien liikkuminen vaarantuu, jos kuljettajan oma huomio kiinnittyy esimerkiksi kännykän takia muualle, Liikenneturvan tiedotteessa muistutetaan.
Liikenneturva selvitti suomalaisten kokemuksia ohitustilanteista huhtikuussa 2024. Norstat Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 2 015 henkilöä, joista autoilevia oli 71 prosenttia.
Liikenneturvan koulutusohjaajan Sami Kivilän mukaan kännykän käyttäminen liikenteessä on kasvava ongelma.
– Älypuhelinten tulon jälkeen se on lisääntynyt. Ei tämä ainakaan vähenemään päin ole missään nimessä, Kivilä kertoo STT:lle.
Ongelma koskettaa kyselyn mukaan erityisesti nuoria. Kyselyn tuloksista ilmenee, että melkein 60 prosenttia nuorista katsoo kävellessään kännykästä viestejä tai videoita. Koko väestöä vastaava luku on 25 prosenttia.
Liikenneturva muistuttaa, että kännykän ajamista haittaava tai vaarantava käyttö on kielletty kaikilla ajoneuvoilla, myös polkupyörällä ja kevyellä sähköajoneuvolla. Jalankulkijankin on hyvä pysähtyä, jos puhelimeen pitää syventyä.
– Yleisesti voi sanoa, että jos ajon aikana tehdään mitä tahansa muuta kuin keskitytään liikenteeseen, niin totta kai se on riski, koska silloin meidän silmämme, ajatuksemme ja kätemme ovat pois toiminnasta, Kivilä toteaa.
Suomalaiset kertovat käyttävänsä kännykkää ajaessaan jonkin verran kansainvälistä keskiarvoa enemmän. Tämä selviää eri maiden liikennekäyttäytymistä, -asenteita ja -mielipiteitä kartoittavan ESRA3-tutkimuksen viime vuoden tuloksista.
Esimerkiksi noin 23 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi lukeneensa ajaessaan viestejä, sosiaalista mediaa tai uutisia. Suomalaisvastaajista näin kertoi tehneensä melkein 40 prosenttia. Hieman yli viidesosa kyselyyn vastanneista taas kertoi puhuneensa puhelimeen pitäen sitä kädessä autoa ajaessa, kun taas suomalaisvastaajista näin kertoi tehneensä melkein 45 prosenttia.
Liikenneturvan viime vuonna teettämän kyselyn mukaan joka viides suomalainen autoilija on joutunut vaaratilanteeseen käyttäessään kännykkää.
On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että tarkkaamattomuus on merkittävä syy onnettomuuksiin. Kivilän mukaan esimerkiksi vuonna 2023 julkaistussa itävaltalaistutkimuksessa havaittiin, että noin 30 prosenttia liikenneonnettomuuksista johtuu tarkkaamattomuudesta.
Tutkimuksessa todetaan, että puhelimen käyttäminen ilman hands free -laitetta liikenteessä on merkittävä riskitekijä.
– On tiedossa jonkin verran onnettomuuksia, joissa kännykkä on ollut osatekijä onnettomuuden synnyssä. Onnettomuuksilla on tietysti monta tekijää taustalla, Kivilä toteaa.
Moni kuljettaja saattaa uskoa pystyvänsä keskittymään kännykän käyttöön ja ajamiseen yhtä aikaa. Aivotutkijoiden mukaan aivot eivät kuitenkaan ”multitaskaa”, vaan todellisuudessa ne siirtelevät tarkkaavaisuutta kahden tehtävän välillä, Liikenneturvan tiedotteessa todetaan.
– Kännykän esiin ottaminen kesken ajon häiritsee ajosuoritusta ihan joka kerta, väittää kuljettaja itse mitä tahansa, Kivilä sanoo.
Kivilän mukaan ongelmana ei ole, etteivät kuljettajat tietäisi kännykän käytön riskistä.
– Jokainen kerta, kun käyttää puhelinta, ei välttämättä johda onnettomuuteen. Tällöin kuljettajalle jää sellainen fiilis, että hyvinhän tämä meni, Kivilä sanoo STT:lle.
Näin kuljettaja Kivilän mukaan oppii, että omassa käytössä puhelimen käyttö ei ole vaarallista.
Kivilä kertoo, että viime vuosina Liikenneturva on Turun seudulla eri tapahtumissa pyrkinyt konkreettisesti näyttämään kuljettajille, kuinka vaikea kahteen asiaan on oikeasti keskittyä.
Käytössä on ollut niin kutsuttu tarkkaamattomuussimulaattori.
– Se on käytännössä autopeli, jossa pitää samalla ajaa ja kirjoittaa viestiä. Eihän siitä tule yhtään mitään. Ihmiset tekevät näin kuitenkin tosielämässä, jolloin heillä on ihan samoja ongelmia, mutta moninkertaisilla riskeillä.
Kivilän mukaan kännykän käyttämisen riskeistä tiedotetaan jo nykyäänkin hyvin. Kännykän käyttöön kiinnitetään huomiota myös ajo-opetuksessa.
Liikenneturvan mukaan erityisesti vanhemmilla on tärkeä rooli siinä, millaisia toimintamalleja lapsi omaksuu. Vanhemman käyttäytyminen ennustaa vahvasti sitä, miten lapsi aikoo itse käyttäytyä tulevaisuudessa.
Liikenneturva pyrkii rohkaisemaan ihmisiä turvallisempaan ajokäyttäytymiseen ja pysyviin muutoksiin.
Omia toimintapoja voi olla kuitenkin aikuisena vaikea muuttaa, vaikka riskeistä olisikin tietoinen.
– Jos on tapana käyttää kännykkää ajaessa, niin ei ole niin yksinkertaista, jos vain yhtäkkiä päättää lopettavansa käytön. Voi kokeilla vaikka niin, että kahdeksi viikoksi jättääkin kännykän ajon ajaksi takapenkille, Kivilä vinkkaa.