Erillinen Nato-ratifiointi Turkissa olisi uusi tilanne, myöntää puhemies Vanhanen – "Sitten otetaan kantaa, jos näin tapahtuu"
Mitä seuraa, jos Turkki ratifioi pelkästään Suomen Nato-paperit ja jättää Ruotsin yhä odotushuoneeseen? Kysymystä on pyöritelty viime päivät Turkin annettua ymmärtää, että Suomen erillinen ratifiointi saattaisi olla mahdollista tietyin edellytyksin.
Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) mukaan kyseessä olisi uusi tilanne, jota ei kuitenkaan ennakoida etukäteen.
– Sitten otetaan kantaa, jos näin tapahtuu, Vanhanen sanoo Suomenmaalle.
Ainakin toistaiseksi prosessi etenee puhemiehen mukaan eduskunnassa entisillä raiteillaan. Lähtökohtana on, että eduskunta hyväksyy Nato-lain vasta, kun vielä puuttuvat ratifioinnit on saatu Turkista ja Unkarista. Pöytälaatikkoon ei Vanhasen mukaan ole ollut tapana tehdä lakeja, joiden käyttöönotosta aivan muut tahot päättäisivät.
Vanhasen mukaan päätöksiä tehdään ajassa ja kun sopimuksia ja lakeja hyväksytään, ne otetaan myös käyttöön.
– Se on se pääperuste ja mikäli poliittisesti halutaan menetellä toisin, se on sitten poliittisten ryhmien arvioitava asia.
Nato-ratifiointilaki on parhaillaan ulkoasiainvaliokunnan käsiteltävänä mietinnön laatimista varten.
– Ja heidän tehtävänsä on arvioida sitä poliittista tahtotilaa, miten menetellään, Vanhanen muistuttaa.
Asian yhteydessä on spekuloitu myös mallilla, jossa eduskunta veisi lain läpi ja jättäisi jatkon presidentin harkintaan. Vanhanen muistuttaa, että presidentti joutuisi vahvistamaan lain kolmessa kuukaudessa, jonka jälkeen se palaisi eduskuntaan. Sen jälkeen eduskunta vahvistaisi sen uudella päätöksellään.
– Kansainvälisten sopimusten hyväksyntä on Suomessa yksiselitteisesti eduskunnan tehtävä.
Mallia, jossa jäsenyys pantaisiin toimeen asetuksella, on Vanhasen mukaan pohdittu hallituksessa lähinnä siinä mielessä, että sillä voitaisiin koordinoida aikataulua Ruotsin kanssa.
– Kuinka kauan hallitus ja presidentti voisivat ikään kuin odottaa eduskunnan hyväksymän lain voimaansaattamista, niin sitä en lähde arvioimaan puhemiehenä, että mitä mahdollisuuksia siinä on.
Vanhasen mukaan toistaiseksi ulkopoliittinen johto on ajatellut niin, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät samaan aikaan Natoon.
– Suomessa joudutaan miettimään sitä, millä tavalla parhaiten edistetään tämän tavoitteen toteuttamista.
Vanhanen arvioi, että Turkissa Suomen ja Ruotsin jäsenyyskysymys on selvästi osa maassa käytävää vaalikeskustelua, ja vaalien järjestämisen odottelu maltilla saattaa olla järkevää.
– On todennäköistä, että vaalien jälkeen siellä lopullisia päätöksiä tehdään, niin jäädään odottamaan sitä. Ei meillä mitään turvallisuuspoliittisesti mitään erityistä hätää tässä ole.
Turkin vaalit käydään toukokuussa ja Suomen eduskuntavaalit 2. huhtikuuta. Puhemies ei kuitenkaan lähde vielä vahvistamaan asian jääntiä seuraavalle eduskunnalle.
– En ennakoi sitä, se on ulkoasianvaliokunnassa harkinnassa, Vanhanen painottaa.
