Epäyhtenäinen joukko sai kasaan pienehkön mielenosoituksen, mutta media loi Convoy Finlandiasta spektaakkelin, arvioi tutkija

Mielenosoitukset

Epäyhtenäinen ja erittäin heterogeeninen porukka, jossa jokainen vetää eri suuntaan. Tällaisena näkee Helsingin yliopistotutkija Niko Pyrhönen Convoy Finlandin. Perjantai-iltana Helsingin keskustassa alkaneen Convoy 2022 -tapahtuman taustalla ei Pyrhösen mukaan ole mitään järjestelmällisesti organisoitua ryhmittymää.

–  En näe sitä ollenkaan yhtenäisenä, jos ajatellaan minkälaisia ihmisiä on ollut tapahtumaa suunnittelemassa. Puhumattakaan niistä, jotka ovat osoittaneet sympatiaa tälle liikehdinnälle joko ilmaantumalla paikalle tai sosiaalisessa mediassa, Niko Pyrhönen arvioi STT:lle.

Hän näkee Convoy Finlandin toiminnan polttoaineena turhautuneisuuden.

–  Kyse on yleisestä turhautuneisuudesta. Se tiedetään, että joillakin ryhmän kärkinimillä on varsin radikaaliakin toimintaa.

Pyrhösen arvion mukaan radikaalioikeistoon kuuluvat henkilöt pääsevät nostamaan enemmän päätään toiminnan ytimessä. Hän arvioi, että erityisesti isänmaallisiksi itseään kutsuvia ihmisiä perjantaina alkanut mielenosoitus veti myös paikan päälle.

–  Hyvin heterogeeninen joukko, jos katsoo kokonaisuutta suunnittelemassa olleita, mutta ei niinkään heterogeeninen joukko, joka oli paikan päällä kaduilla, kun tapahtuma alkoi hiipua aamuyön tunteina. Samat ihmiset ottivat paikan päällä vetovastuun, joita näkee jokaisessa koronarajoitteita tai rokotteita vastaan järjestetyissä mielenosoituksissa.

Pyrhösen mukaan tapahtuman järjestäjät ilmoittivat ennakkoon täyttävänsä sosiaalisen median livestriimauksilla eli reaaliaikaisilla videoklipeillä sosiaalisessa mediassa.

–  Viime kädessä oli vain yksi livestriimi saatavissa koko tapahtumasta, kun puhutaan puolen yön jälkeisestä käänteestä.

Mielenosoituspaikan ohi kulkenut tutkija sanoo, ettei kokenut mitenkään kovin huolestuttavana kadulla näkemäänsä.

–  Se oli pienehkö mielenosoitus mielenosoitusten joukossa. Osallistujamäärä oli tosi paljon alhaisempi kuin järjestäjät olivat puhuneet. Jos torvia soitellaan, iskulauseita huudellaan ja Kansalaistorilla kävellään, ei se ole kovin huolestuttavaa.

Convoy Finlandista ei voida tutkijan mielestä puhua liikkeenä, joka jatkaa toimintaansa.

–  Tämä oli aika lailla uniikki, reilu viikko sitten kokoon polkaistu yritys kokeilla Kanadan esimerkkiin perustuen tapahtumaa. Tämän jälkeen, kun tämä on ohi, ei ole olemassa mitään Convoy Finlandia, joka jatkaa yhteydenpitoa.

Hän uskoo, että koronapandemia aika loi hedelmällisen maaperän tällaiselle tapahtumalle.

–  Vähän kun tapahtuu livenä, tällaiset tapahtumat saavat merkityksellisyyden auran. Ihmisille, jotka ovat valmiit aiheuttamaan jonkinnäköisen spektaakkelin, on taattu huomattavasti enemmän huomiota nyt, kuin aikoina, jolloin ei olisi koronaa.

Pyrhönen uskoo, että on olemassa ihmisiä, joille tällainen toiminta on harrastus.

–  He etsivät tilaisuuksia aiheuttaa yleistä hämminkiä. Siihen kuuluu se, että haetaan näkyvyyttä toiminnalle.

Helsingissä järjestetyssä mielenosoituksessa ratsastettiin hänen mielestään Kanadan Convoy-tapahtuman maineella.

–  Sanottiin, että tulee kulkue, mutta tuli muutama auto tipoittain. Tilanteen, jossa raskaiden ajoneuvojen omistajat lähtevät ottamaan riskejä, täytyy olla todella vakava.

Hänen mukaansa jossain määrin uutta ilmiössä Suomessa on se, jos liikennettä tullaan autoilla tukkimaan.

–  Suomessa tämän tyyppistä traditiota ei ole olemassa. Esimerkiksi Ranskassa on ikivanhat traditiot Pariisin katujen tukkimiselle traktoreilla. Siihen ei ole kuitenkaan sekoittunut kansallismielisyyttä ja yleistä systeemin vastaisuutta. He ovat osoittaneet mieltään tietyn poliittisen päätöksen perusteella.

Hän näkee Convoy Finlandin -mielenilmaisussa kuitenkin piirteitä Suomessakin koetuista traktoriprotesteista ja Elokapina-liikkeen mielenosoituksista.

–  Ideaa on kopioitu ja kehitelty eteenpäin, joten mikään toiminnassa ei ole varsinaisesti uutta.

Mielenosoituksen saama mediahuomio voi Pyrhösen mukaan johtaa katujen tukkimisen yleistymiseen muiden mielenilmaisujen yhteydessä.

–  Jotkut muut tahot saattavat lähteä kalastelemaan samoilla vesillä. Niissä voi olla osittain samoja ihmisiä mukana, mutta nämä ovat hyvin löyhiä ja tilanteeseen sovellettavia työkaluja.

Vakavasti asiaksi hän luonnehtii tapahtuman toimintamekanismia. Pyrhönen puhuu kollektiivisesta itseilmaisusta.

–  Tuotetaan sosiaaliseen mediaan jonkinlaista jännää mediasisältöä sellaiseen hetkeen, jolloin ihmisillä on ollut siitä puutetta. Nämä ovat ikään kuin ilmaisia sisällöntuottajia journalistisille lähteille. Ihmiset saavat katsoa realitytelevisiota.

Pyrhönen kohdistaakin kritiikkinsä myös mediaan, jolle Convoy-tapahtuma on erittäin herkullinen tapahtuma esittää kuvien, äänen ja videon kautta.

–  Siinä on iso vastuu medialla, joka on omalta osaltaan keskeisesti tämän spektaakkelin luonut.

Media alkoi Pyrhösen mielestä jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa nostaa kierroksia tapahtumaa kohtaan. Hänen mielestään median skaala ja volyymi menivät laukalle.

–  Odotettiin, että tulee iso rekkaletka, vaikka kukaan ei oikeasti sitä uskonut. Tuskin edes tapahtuman järjestäjät todellisuudessa ajattelivat näin. Ihmisiä pidettiin jännityksessä, ja tietyllä tavalla tämä tarina on median kertoma.