Enemmän ihmisiä entistä pienemmässä tilassa – onko kaupungistuminen ihmiskunnalle uhka vai mahdollisuus?
Ihminen vetäytyy yhä kauemmas luonnosta ja luo siitä itselleen sopivamman version.
Hän rakentaa luonnosta riippuvaisen elämän rinnalle sellaiset olot, joissa alttius vaaroille vähenee.
Räjähdysmäinen väestönkasvu peittää planeetan Manhattania muistuttavalla, luonnonvarat ahmivalla kaupunkiviidakolla.
Yhä useampi on vähäosainen. Kuilu näiden ihmisten ja maailman kehittyneimpien osien rikkaiden välillä levenee entisestään.
Näin tieteisnero Isaac Asimov ennusti tulevaisuutta vuonna 1964 New Yorkissa pidetyn maailmannäyttelyn inspiroimana.
The New York Timesille kirjoittamassaan tarkkanäköisessä esseessä robottiaiheisista scifi-kirjoista tunnettu Asimov pohti, miltä maailma näyttäisi viidenkymmenen vuoden päästä.
Maailmanloppua heijastelleet ennusteet olivat aikanaan valistuneita arvauksia tulevaisuudessa siintävästä maailmasta – nykyihmisen todellisuudesta.
Yksi Asimovin osuvimmista arvioista oli kaupungistumisen kiihtyminen.
Tänä päivänä suurin osa ihmisistä asuu kaupungissa, vaikka tiivis kaupunkirakenne peittää alleen vain kaksi prosenttia maapallon pinta-alasta.
On arvioitu, että uutta kaupunkia rakennetaan joka vuosi noin kahdeksan New Yorkin kokoisen metropolin verran.
Uudet ”newyorkit” ovat paisuneet kasvukivuista huolimatta: 1950-luvulla Kiinan Shenzen oli unelias kalastajakylä, mutta tänään se on lähes 12 miljoonan asukkaan kuhiseva metropoli.
Oulun kokoinen Kongon pääkaupunki Kinshasa puolestaan kasvoi samassa ajassa yli 11 miljoonan ihmisen jättiläiseksi.
Nigeriassa aliravitsemus on kolme kertaa yleisempää maaseudulla kuin kaupungeissa.
Kuvat päällekkäin rakennetuista kerrostaloista ja täyteen pakattujen junien katoilla keikkuvista ihmisistä puistattavat nykyään ehkä samaan tapaan kuin hiilenkatkuiset kertomukset rikosten, tautien ja äärimmäisen köyhyyden riivaamasta Lontoosta pöyristyttivät aikalaisia 150 vuotta sitten.
– Mielikuvat megakaupungeista riippuvat katsojan näkökulmasta. Me länsimaiseen elintasoon ja elämäntapaan tottuneet emme ehkä näe kehittyvien maiden suurkaupunkien tarjoamia mahdollisuuksia samalla tavalla kuin paikalliset, Sitran johtava tulevaisuusasiantuntija Elina Kiiski Kataja huomauttaa.
Hänen mukaansa elämä eteläamerikkalaisessa slummissa voi tarjota houkuttelevia oljenkorsia, jos vaihtoehtona on pysyminen tyhjänpanttina kotiseudulla.
Favelassa odottavat hanttihommat kiehtovat yhä useampaa, vaikka huumejengien välienselvittely sävyttäisikin slummielämää.
Kotitalon ovet saatetaan naulata kiinni myös pakon edessä: esimerkiksi Nigeriassa aliravitsemus on kolme kertaa yleisempää maaseudulla kuin kaupungeissa.
Kahdeksan miljoonan asukkaan Nanjingissa asuvan Hao Mengin mukaan muutto suurkaupunkiin näkyi hänen elämässään monipuolisempana ravintona ja laadukkaampina vaatteina.
– Asuminen kaupungissa lisää kuitenkin stressiä ja kuormittaa ympäristöä. Tuntuu siltä, että elämän tempo muuttuu koko ajan nopeammaksi ja savusumu tihenee, kiinan kielen opettajaksi aikova Hao kuvailee opiskelukaupunkinsa varjopuolia.
Yli kymmenen miljoonan asukkaan kaupunkien lukumäärä kasvaa erityisesti kehittyvissä Afrikan ja Aasian maissa.
Tulokkaiden asuttaminen, infrastruktuurin kehittäminen, energian saannin turvaaminen, vedenjakelu, koulutus ja terveydenhuolto pakottavat metropolit voimiensa äärirajoille.
Traagista on, että väki pakkautuu usein juuri sinne, missä turvaudutaan riittämättömiin ja saastuttaviin ratkaisuihin, kun tarvittavat resurssit uupuvat.
– Afrikasta puhuttaessa pitää huomata, että siellä on hirveän monenlaisia kaupunkeja: kovaa vauhtia keskiluokkaistuvien kaupunkien tulevaisuuden näkymät voivat olla hyvin kiinnostavia, mutta toisten kaupunkikeskusten liepeiden pakolaisleirit täyttyvät nälänhätää pakenevista, Kiiski Kataja muistuttaa.
Nairobissa asuvan Mikael Sepän mukaan kaupungin infrastruktuuri ei pysy väkimäärän kasvun tahdissa.
Liikennesuunnittelu on Sepästä olematonta, eikä kaupungin kapasiteetti ole riittävällä tasolla suhteessa nykyisiin liikennemääriin. Onnettomuudet ovat yleisiä.
– Lisäksi varallisuuserot slummien ja varakkaiden ulkomaalaisten välillä luovat kroonisia jännitteitä. Tietyille alueille ei ole asiaa varsinkaan pimeän laskeuduttua, uusiutuviin energialähteisiin erikoistunut konsultti kertoo havainnoistaan.
Afrikan eteläkärjessä Kapkaupungissa on puolestaan ollut pulaa juomavedestä historiallisen kuivuuden johdosta, YK:n pakolaisjärjestön kenttätoimistossa työskentelevä Hannele Tulkki-Williams kertoo.
Apartheidin aikaisen lokeroivan kaupunkisuunnittelun vuoksi Kapkaupunkia pidetään yhtenä maailman ruuhkaisimmista kaupungeista.
Nairobin tavoin myös Kapkaupungissa kaduilla vaeltelee kodittomaksi jääneitä tulokkaita.
– Naapurustot aitaavat asuinalueitaan ja ostavat turvallisuuspalveluita, sillä rikollisuus on täällä Etelä-Afrikan kärkiluokkaa, Tulkki-Williams harmittelee.
Kaupungistumisen vuosisata tuplaa urbaanin väen määrän noin kahdeksaan tai yhdeksään miljardiin.
Kello tikittää ihmiskunnalle, jonka esikaupungit levittäytyvät yhä laajemmalle.
Kaupungistumisen vuosisata tuplaa urbaanin väen määrän noin kahdeksaan tai yhdeksään miljardiin.
Ruuhkassa tupruttavat yksityisautot, kehno jätehuolto ja saastuttavat energianlähteet voivat olla lyhyellä aikavälillä halpa ratkaisu, mutta lasku tulee perästä.
Niin ilmastonmuutos kuin luonnonvarojen riittävyys riippuvat siitä, kuinka viisaasti uusien tulokkaiden asuttaminen järjestetään.
Eurooppalaisilla kaupungeilla ei ole ollut enää pitkään aikaan asiaa väestöltään suurimpien metropolien listalle.
Maanosan kohtalaisen hallittu kaupungistuminen ei ole johtanut samanlaisiin megakaupunkeihin kuin muualla.
Wieniläinen kaupunkisuunnittelija Bernhard Felber näkee, että perinteikkään metropolialueen kehittäminen ei ole enää vain viranomaisten ja asiantuntijoiden etuoikeus, vaan kaupunkilaiset osallistuvat siihen entistä ahkerammin.
– Kun joka kolmas itävaltalainen asuu suur-Wienin alueella, kaupungin taloudellisen tehokkuuden virittäminen ja arjen sujuvoittaminen on elintärkeää koko maan kannalta, Felber arvioi.
Suomessa maata tasapuolisesti kehittävällä ja kaupungistumista hillitsevällä aluepolitiikalla on pitkät perinteet.
Olisiko muuttoliikkeen jarruttamiselle tarvetta myös väestöräjähdyksen kourissa painivissa maissa?
– Ei meillä ole juurikaan sanottavaa kaupungistumisen nopeuteen, joten siihen tuskin kannattaa käyttää paukkuja, Kiiski Kataja toteaa.
Sen sijaan tulevaisuusasiantuntija muistuttaa, että Suomella olisi päsmäröinnin sijaan paljon annettavaa tulokkaista pullisteleville kaupungeille.
Suomalaisilla yrityksillä on Kiiski Katajan mukaan osaamista esimerkiksi hiilineutraalin kiertotalouden kehittämisessä.
– Kaupungissa pystytään kokeilemaan ratkaisuja, joilla on suuri vaikutus maapallon kantokykyyn. Toimiva ratkaisu suurkaupungissa voi leikata maan kokonaispäästöjä huomattavasti.
Pitää pohtia, rakennetaanko kööpenhaminoita vai detroiteja, Kiiski Kataja kiteyttää kestävän kaupunkikehittämisen tarpeen.
Detroitin kaltaisesta teollisuuskaupungista, jonka verisuonisto koostuu Chevroletin katumaastureita vilisevistä ajoväylistä, on vaikea muokata puhdasta pyöräilykaupunkia.
Kodikas ja turvallinen olo myllerryksen keskellä ei synny itsestään, sillä elämä megakaupungissa ei tee kaikista megakaupunkilaisia.
– Suurkaupungista puuttuu helposti pienemmän paikan yhteisöllisyys. Siellä voi tuntea itsensä yksinäiseksi, vaikka ympärillä on koko ajan ihmisiä, New Yorkissa asuva Noora Erkkilä aprikoi.
Malesialainen Saiful Salihudin puolestaan kertoo rakastavansa kaupunkielämää yli seitsemän miljoonan ihmisen Kuala Lumpurissa.
– Melusta, saasteista ja korkeasta vuokrasta huolimatta nautin kosmopoliittisesta tunnelmasta, jossa kulttuurit kohtaavat ja sosiaalinen elämä on vireää, pankkivirkailijana työskentelevä Salihudin pohtii.
Kiiski Kataja seuraa erityisesti Kiinan jättikaupunkien kehitystä, sillä ympäristöhaasteiden kanssa kamppaileva talousmahti investoi mittavia summia vihreään teknologiaan.
Tulevaisuusasiantuntija uskoo, että kaupunkien ja maaseudun välistä vuorovaikutusta lisäävä kiertotalous voisi helpottaa monen metropolin tukalaa tilannetta.
– Kiertotalous on tulevaisuuden talousjärjestelmä. Siihen on pakko siirtyä, sillä maapallo ei kestä nykyistä kulutusta.
Kiinalaisesta pikkukaupungista Nanjingiin muuttanut Hao Meng uskoo, että kaupungistuminen parantaa elämänlaatua ja vahvistaa talouskasvua.
Töissä on silti painettava pitkää päivää, jotta tavoiteltuun elintasoon on varaa miljoonakaupungissa.
– Mediassa ei juurikaan käydä keskustelua kaupungistumisesta, mutta valtiojohto puhuu siitä usein. Kaupungistuminen on merkittävää Kiinan poliittisen ja taloudellisen kehityksen kannalta.
Kehittyvien maiden suurkaupungeilla ei näytä olevan muuta vaihtoehtoa kuin kasvaa.
Hökkelikylät voi teoriassa kolata nurin ja rakentaa tilalle uutta, mutta liian monta metropolia on paisutettu ilman kunnollista suunnitelmaa.
Esimerkiksi Bangkokiin ei rakennettu kunnon pääväyliä tai viemäriverkostoa.
Nyt Thaimaan pääkaupunki kärsii lähes ympärivuorokautisesta ruuhkasta ja pilaantuneesta pohjavedestä.
Lähes yhdeksän miljoonan ihmisen koteja ei rakenneta uusiksi käden käänteessä.
Vaikka kaupunkien tarjoamat mahdollisuudet houkuttelevat väkeä seireenien tavoin, kehitys ei välttämättä etene Kiiski Katajan mukaan tulevaisuudessa suoraviivaisesti.
– Voi olla, että kohtaamme vielä niin kutsuttuja ”mustia joutsenia” eli yllätyksiä. Jos osa maapallosta muuttuu asuinkelvottomaksi, saatamme todistaa ennenäkemättömiä väestön siirtymisiä.
Esimerkiksi kuivuuden aiheuttama nälänhätä ja merenpinnan nousu voivat laukaista tapahtumaketjun, jonka seurauksena ihmismassat suuntaavat suotuisimmille seuduille.
Isaac Asimovin 1960-luvulla tekemät ennustukset osuivat hämmästyttävän oikeaan.
Hän ei kuitenkaan osannut ottaa huomioon profetiansa seurauksia, kuten viime vuosina yleistyneitä äärimmäisiä sääilmiöitä ja lajien massasukupuuttoja.
Tänä päivänä olemme puolestamme tuskallisen tietoisia ilmastonmuutoksen etenemisen seurauksista.
Siksi Asimovin povaama kaupunkiviidakko on rakennettava kestävälle pohjalle nyt, kun maailma muuttaa kaupunkiin.
Reportaasi ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 12.1.2018. Lehden voi tilata täältä .