Ulkomaalaistaustaiset nuoret voivat paljolti ikätovereitaan huonommin mutta pitävät koulunkäynnistä
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat monella terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueella heikommin kuin lapset, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaistaustaisia. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta kouluterveyskyselystä.
Viime vuoden kyselyssä yli puolet kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista nuorista kertoi kokeneensa syrjintää tai kiusaamista viimeisen vuoden aikana. Nuorilla, joiden molemmat vanhemmat olivat suomalaistaustaisia, näin vastasi alle kolmannes.
Erityisesti kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten poikien kokema syrjintä ja kiusaaminen on lisääntynyt vuosien 2021 ja 2025 välillä syntyperästä riippumatta.
Kyselyn mukaan tytöillä erot syntyperäryhmien välillä ovat pienempiä kuin pojilla, mutta heidän tilanteensa on kokonaisuutena heikompi.
– Tytöt kokevat esimerkiksi ahdistuneisuutta, koulu-uupumusta, tyytymättömyyttä elämään ja yksinäisyyttä selvästi yleisemmin kuin pojat, THL:n tutkimusprofessori Anu Castaneda sanoo tiedotteessa.
Eroja syntyperäryhmien välillä havaittiin joissain elintavoissa ja terveyskäyttäytymisessä. Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret muun muassa söivät harvemmin aamupalaa koulupäivinä. Lisäksi he kokivat yleisemmin netinkäyttönsä liialliseksi. Ulkomaalaistaustaisista tytöistä ja pojista suurempi osuus myös koki, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää.
Kyselyn mukaan ulkomaalaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla on kuitenkin myös paljon voimavaroja. He muun muassa käyttävät suomalaistaustaisia nuoria vähemmän alkoholia ja suhtautuvat myönteisemmin koulunkäyntiin ja opiskeluun.
Ulkomailla syntyneistä neljäs- ja viidesluokkalaisista ulkomaalaistaustaisista lapsista neljä viidestä kertoi pitävänsä koulunkäynnistä. Lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaistaustaisia, vastaava osuus oli 69 prosenttia.
Kouluterveyskyselyyn vastasivat perusopetuksen neljäs- ja viidesluokkalaiset, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset sekä toisen asteen ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.