Ilmastobarometri: Suomalaiset suhtautuvat ilmastotoimiin aiempaa nihkeämmin – Saattaa näkyä myös vaaliuurnilla
Suomalaisten into vaatia poliitikoilta ilmastotoimia ja tehdä niitä omassa elämässään on selvästi laskenut vuoden 2019 eduskuntavaaleja edeltävästä ajasta, selviää valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän tilaamasta ilmastobarometrista.
Aiempaa pienempi osuus suomalaisista esimerkiksi katsoo, että ilmastonmuutoksen hillinnän tulisi olla seuraavan hallitusohjelman kärkiteemoja. Kun tutkimus viimeksi toteutettiin vuoden 2019 eduskuntavaalien alla, väitteen kanssa samaa mieltä oli 70 prosenttia vastaajista. Tuoreessa barometrissa luku oli laskenut 61 prosenttiin.
Edellisessä barometrissa 83 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire. Tänä vuonna luku oli painunut 72 prosenttiin.
Suunta on laskeva myös muissa ilmastopolitiikkaan liittyvissä väitteissä. Siinä missä edellisen tutkimuksen aikaan lähes 70 prosenttia vastaajista ajatteli, että Suomen hallituksen on toimittava aktiivisemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, tämänvuotisessa kyselyssä tätä mieltä oli enää puolet vastaajista.
Tämä saattaa näkyä myös vaaliuurnilla, sillä barometrin mukaan aikomus äänestää eduskuntavaaleissa aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi työskentelevää ehdokasta on laskenut 44 prosentista 32 prosenttiin.
Myös kielteiset näkemykset ilmastopolitiikkaa kohtaan ovat monelta osin vahvistuneet sitten vuoden 2019.
Laskusuunnasta huolimatta ilmastotoimilla on barometrin mukaan yhä suomalaisten vahva tuki. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että Suomen pitää joka tapauksessa vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
Suomalaisten halu tehdä elämässään toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on niin ikään tullut alaspäin edeltävästä tutkimuksesta. Vain halukkuus energian säästämiseen on merkittävästi kasvanut.
Vastaajista yli 70 prosenttia kertoo valmiudestaan säästää sähköä kulutuksen ollessa korkeimmillaan, kun edellisessä barometrissa luku oli hieman yli 60 prosenttia. Aiempaa suurempi osuus vastaajista kertoo myös vähentäneensä sähkön- tai lämmönkulutustaan.
Toisaalta esimerkiksi eläinperäisten tuotteiden osuutta ruokavaliossaan sekä ilmastosyistä tavaroiden hankkimista vähentäneiden osuus vastaajista on hieman pienentynyt vuoteen 2019 verrattuna.
Vastaajista vain reilut puolet kertoi tekevänsä ilmastokestäviä valintoja. Sama osuus vastaajista koki, että arkiympäristö tukee näiden valintojen tekemistä.
Suurimmiksi haasteiksi päästöjen vähentämiseksi nykyistä nopeammalla aikataululla nähtiin ilmastoystävällisen elämän mahdollistavien tuotteiden ja palveluiden kalleus sekä se, että poliittiset päättäjät eivät uskalla tehdä ratkaisuja, jotka vaarantavat heidän uudelleenvalintansa.
Jakolinjat ilmastokysymyksissä ovat tutkimuksen mukaan selvät.
Myönteisesti ilmastotoimiin suhtautuvat nuoret, naiset, korkeakoulutetut, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Sen sijaan perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat sekä miehet pitävät ilmastotoimia vähemmän tärkeinä.
Myös alueelliset erot näkyvät tuloksissa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kannattavat ilmastotoimia maaseudulla asuvia enemmän.
Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he matkustaneet lentäen viimeisen vuoden aikana. Hieman yli kolmannes vastasi kysymykseen kyllä. Lentomatkustaneiden osuus oli kuitenkin selvästi pienempi kuin edellisessä barometrissa, jossa 45 prosenttia kertoi tehneensä lentomatkan viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Muita useammin lentokoneella ovat matkustaneet 15–29-vuotiaat, akateemisesti koulutetut, pääkaupunkiseudulla asuvat sekä kokoomuksen ja vihreiden kannattajat. Muita harvemmin taas olivat lentäneet yli 65-vuotiaat, peruskoulutetut ja keskustan kannattajat.
Ilmastobarometrilla selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla. Tutkimuksessa myös vertailtiin, miten ilmastonäkemykset ovat muuttuneet verrattuna aiempiin barometreihin. Kyselytutkimus on toteutettu suurelta osin samoilla kysymyksillä vuodesta 2015.
Tutkimukseen osallistui hieman yli tuhat 15–74-vuotiasta vastaajaa eri puolilta manner-Suomea. Kyselytutkimuksen toteutti Kantar Public, ja se toteutettiin 5.–11. tammikuuta.
Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.