Tutkimus: Kivijalkakauppa on kärsinyt eniten kaupunkikeskustoissa, syynä koronarajoitukset ja verkkokaupan kasvu
Kaupunkikeskustojen elinvoima on viime vuosina ollut alavireinen, mihin vaikuttavat erityisesti kivijalkakauppojen vähentyminen ja tyhjien liiketilojen lisääntyminen.
Pandemiashokki vauhditti kehitystä, kun osa ihmisistä jäi etätöihin ja verkosta alettiin hankkia yhä enemmän tuotteita ja palveluita.
Elinvoiman muutoksia päivitettiin kahdeksassa kaupungissa loka-marraskuun vaihteessa. Vertailukohdaksi otettiin kevään 2020 tilanne, johon pandemia ei ollut ehtinyt vaikuttaa.
Tulosten mukaan keskustoissa kauppojen keskimääräinen osuus liiketiloista oli laskenut 2,5 vuodessa liki 34 prosentista 31 prosenttiin.
Sen sijaan ravintolat pärjäsivät lukumääräisesti paremmin. Niiden osuus liiketiloista on pysynyt keskimäärin ennallaan läpi pandemian. Ravintolat ja kahvilat ovatkin monessa kaupungissa pitäneet yllä keskustojen elinvoimaa.
Mittausten perusteella elinvoimakehityksen suunta on kuitenkin vaihdellut eri kaupungeissa pandemian aikana. Osassa kaupungeista kehitys on jopa ollut suhteellisen vakaata.
Monet lauantaisin auki olevat erikoiskaupat ovat kokeneet ahdinkoa keskustojen kivijaloissa. Ovensa sulkeneiden liikkeiden tilalle on tullut muun muassa arkisin toimivia palveluyrityksiä kuten kauneus- ja hyvinvointipalveluita.
Verkkokaupan kasvusta huolimatta monista keskustayrityksistä saa erikoispalveluita, joita muualta ei löydy. Eräs nouseva ilmiö ovat laatuvaatteiden kierrätysliikkeet.
Ympäristöministeriön ja kaupunkien tilaaman elinvoimalaskennan toteutti Martti Wilhelms Salokorpi-Yhtiöistä.