Hallituksen sotemalli on riisuttu versio viime vaalikauden esityksestä, mutta ei täysin ongelmaton

Soteuudistus

Hallituksen sote-uudistuksen käsittelyn jatkoaikataulu määräytyy sen perusteella, miten paljon varsinkin perustuslakivaliokunta löytää esityksestä korjattavaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta odottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoa maalis-huhtikuussa. Pari aiempien vaalikausien yritystä uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita ovat kompastelleet perustuslakivaliokuntaan.

–  Perustuslakivaliokunnan lausunnossa voi tulla eteen edellytyksiä, jotka eivät ole poliittisesti ratkaistavissa, vaan muutokset on välttämätöntä tehdä, jotta esitys voi edetä, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.).

Hallituksen malli on riisuttu versio viime vaalikaudella kariutuneesta esityksestä, mutta täysin ongelmaton ei sekään ole. Sosiaali- ja terveysvaliokunta odottaa erityisesti, miten perustuslakivaliokunta suhtautuu Uudenmaan erillisratkaisuun sekä Länsi-Pohjan kaltaisten jo tehtyjen laajojen ulkoistusten irtisanomisiin ja mitätöinteihin, joista perustuslakiasiantuntijoillakin on erilaisia näkemyksiä.

–  Varmasti keskustellaan myös monista, monista yksityiskohdista, jotka liittyvät rahoitukseen ja julkisen ja yksityisen tuotannon kumppanuuteen.

Esitys ei Lohen mukaan kaadu, vaikka perustuslakivaliokunta tyrmäisi aikeet ulkoistusten mitätöinnistä.

–  Sitten ne vain poistetaan. Se ei ole isoin ongelma tässä. Uudenmaan erillisratkaisu on haastavampi. Jos kävisi niin, ettei se mene läpi, joudutaan kenties räätälöimään tilalle malli, joka ei olisi Uudenmaan kunnille mieluisa. Mutta vielä sitä on turha ennakoida liian pitkälle. Etukäteen en halua arvailla perustuslakivaliokunnan kantoja.

Uudistuksen idea on, että perustason sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito yhdistetään saman organisaation alle. Uudellamaalla tämä ei toteutuisi, koska erikoissairaanhoito jäisi edelleen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) hoidettavaksi ja Helsinki järjestäisi omat perustason palvelunsa.

Uudellamaalla asuu kolmannes Suomen väestöstä, joiden palvelut järjestettäisiin jatkossa eri tavalla kuin muualla Suomessa. Tämä voi olla perustuslain kannalta ongelmallista.