Tuhkarokoltakin suojaavan MPR-rokotteen toisen annoksen kattavuudessa laskua
Kuusivuotiaille annettavan tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen (MPR) toisen annoksen kattavuudessa on laskua, selviää Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tilastosta.
Tilaston mukaan vain hieman yli 90 prosenttia vuonna 2017 syntyneistä lapsista on saanut rokotteen toisen annoksen. THL suosittelee, että yli 95 prosentilla väestöstä olisi kaksi MPR-rokoteannosta.
Alle 90 prosentin on jääty Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Uudellamaalla ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla sekä Ahvenanmaalla. THL:n mukaan alueelliset erot ovat Suomessa kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna pieniä.
MPR-rokotteen toista annosta lukuun ottamatta kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten kattavuudet ovat lapsilla hyvällä tasolla, THL kertoo.
Rokottamattomuus on Suomessa edelleen harvinaista, mutta täysin rokottamattomien lasten osuus on kuitenkin aiempaa suurempi.
THL:n tilastossa kattavuuksia tarkasteltiin vuosina 2017 ja 2022 syntyneiden lasten osalta.
Huonoin tilanne on tilaston mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueella, jossa vain 81 prosenttia vuonna 2017 syntyneistä on saanut MPR-rokotteen toisen annoksen. Kyseessä on pidemmän ajan trendi.
Etelä-Karjalan perhekeskuksesta kerrotaan STT:lle, että kyse voi kuitenkin olla siitä, että kaikki rokotteet eivät tilastoidu THL:n järjestelmään oikein.
– Voi olla niin, että syystä tai toisesta esikouluikäiset eivät ole hakeutuneet rokotukseen. (–) Lapset saavat toisen annoksen myöhemmin, jopa 8-vuotiaina, jolloin se ei välttämättä näy THL:n tilastossa.
THL:n asiantuntija Camilla Jordmanin mukaan THL:n seuranta-aika loppuu siihen, kun lapsi täyttää kahdeksan vuotta.
Jordman arvioi STT:lle, että ikäraja saattaa osaltaan selittää Etelä-Karjalan alhaista prosenttilukua.
Myös Länsi-Uudellamaalla vuonna 2017 syntyneiden rokotekattavuus on MPR-rokotteen toisen annoksen osalta alhainen.
– 2018 syntyneiden tietoja ei ole vielä käytettävissä, eli on liian aikaista sanoa, onko kyse tilapäisestä laskusta vai trendistä, neuvolan ylilääkäri Annika Pohto sanoo STT:lle.
Vuonna 2017 syntyneiden alhainen toisen annoksen kattavuuden taustalla voi olla hänen mukaansa monia syitä. Yksi selittävä tekijä voi olla se, että 6-vuotiaiden neuvolatarkastus jäi korona-aikana osalta pois.
– Heidät ohjattiin suoraan kouluuntulotarkastukseen, Pohto sanoo.
– Teemme lisäselvityksiä sen selvittämiseksi, miksi rokottaminen jäi osalta pois.
Taustalla voi hänen mukaansa olla myös se, että vanhemmat eivät ole huomanneet varata aikaa kuusivuotistarkastukseen. Aikaisemmin Espoossa perheille lähetettiin tarkastukseen erillinen kutsu, mutta nykyään vanhempien pitää itse muistaa varata aika.
95 prosentin rokotekattavuutta suositellaan, jotta tuhkarokon tartuntaketjut katkeaisivat ja syntyisi laumasuoja tautia vastaan.
– Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi. Mitä herkemmin tauti tarttuu, sitä suuremman osan väestöstä on oltava rokotettu, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio tiedotteessa.
Kontion mukaan MPR-rokote suojaa erittäin hyvin tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta.