Tutkimusraportti lyttää suomalaiset talousennusteet: "Ennustajat eivät tiedä, missä ollaan"
Kalevi Sorsa -säätiön tiistaina julkaistun tutkimusraportin mukaan suomalaiset ennustelaitokset eivät pysty ennustamaan tulevia bruttokansantuotteen muutoksia tai suhdanteita, koska ne nojaavat epätarkkoihin tietoihin talouden tilasta sekä epävarmoihin oletuksiin.
Sosiaalidemokraattisen ajatuspajan toiminnanjohtaja Lauri Finér pitää ennusteiden epäonnistumista ongelmallisena, koska esimerkiksi valtion budjetti ja hallitusohjelma laaditaan ennusteiden pohjalta.
– Esimerkiksi tuloverotuksen indeksitarkistukset perustuvat inflaatioennusteeseen. Ne eivät perustu toteutuneeseen inflaatioon vaan ennusteeseen, Finér sanoo.
Raportissa on tutkittu seitsemän keskeisen suomalaisen ennustelaitoksen talousennusteissa käyttämiä aineistoja ja menetelmiä. Mukana ovat muun muassa valtiovarainministeriö (VM), Suomen Pankki, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Nordea, jotka on myös haastateltu raporttia varten.
Kaikkien ennustelaitosten ennusteet pohjautuvat Tilastokeskuksen vahvistamattomiin tilastoihin, jotka poikkesivat raportin mukaan vuosina 2011–2025 vahvistetusta kasvusta keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä. Suhteutettuna saman ajanjakson 0,7 prosentin keskimääräiseen kasvuun poikkeama oli jopa sata prosenttia.
– Ennusteet pohjataan vahvistamattomiin tilastoihin, jotka osoittautuvat miltei aina roppakaupalla vääriksi. Kun ennustajat eivät tiedä missä ollaan, heidän on mahdotonta ennustaa, mihin talous on menossa, sanoi säätiön talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä maanantaina mediatilaisuudessa.
Ennustevirheitä löydettiin myös alijäämäennusteista eli siitä, mikä on julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi valtiovarainministeriön kahden vuoden päähän tähyävissä ennusteissa se oli 2,2 prosenttiyksikköä suhteessa toteutuneeseen alijäämään.
Raportin mukaan esimerkiksi kasvu on ennusteissa pääosin yliarvioitu.
– Jopa kaavamaiset, suoraan historiallisesta kasvusta johdetut niin sanotut naiivit ennusteet olisivat osuneet paremmin oikeaan kuin niin sanotut oikeat ennusteet, Systä sanoo.
Raportin mukaan talouspolitiikkaa ei tulisi sitoa talousennusteisiin, vaan päätöksiä pitäisi oikaista, kun oikea talouskehitys selviää. Samalla suhdannepolitiikkaa tulisi toteuttaa riittävällä viiveellä, jotta se voidaan nojata riittävän luotettaviin tietoihin talouden tilasta.
Systä nostaa esimerkiksi sen, että viime vuosina sopeutuksia on voitu tehdä perustuen siihen ajatukseen, että talouskasvu käynnistyy seuraavana vuonna. Suhdannepolitiikkaa on siis pohjattu ennusteisiin, jotka ovatkin menneet pieleen.
Finérin mukaan ennusteiden merkitys on vain kasvanut sen jälkeen, kun eduskunta hyväksyi viime vuonna uuden finanssipoliittisen lain, jonka mukaan niin sanottuun velkajarruun liittyvä sopeutustarve lasketaan ennusteiden pohjalta. Hän sanoo, että velkajarrua koskevia sopeutuspäätöksiä pitää pystyä tekemään kussakin hetkessä.
– Mutta kun tiedetään, että ne luvut todennäköisesti muuttuvat, silloin pitää jo päätöstä tehtäessä varautua siihen, että sitä muutetaan sen mukaan, miten talous oikeasti kehittyy, Finér sanoo.