Eläkkeiden indeksileikkaus olisi käytännössä peruuttamaton, varoittaa Matti Vanhanen – konkaripoliitikko kannustaa kiertämään veroruuvia

Eläkeleikkaukset

Julkisen talouden paikkaaminen eläkeindeksiin puuttumalla ei ole viisasta, katsoo entinen pääministeri ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).

Vanhasen mukaan indeksin leikkaaminen olisi ”käytännössä peruuttamaton juttu”. Seuraavina vuosina tai jopa vuosikymmeninä leikattaisiin eläkkeistä, jotka ovat palkan ja yrittäjätulon jatke.

– Palkat elävät paljon enemmän ja yleensä inflaatiovaiheiden ja kustannusten nousujen jälkeen jollakin aikataululla palkat kyllä ottavat kiinni sen inflaation. Eläkkeiden kohdalla aina vaaditaan erillistä päätöstä, Vanhanen sanoo Suomenmaalle.

Jos indeksileikkaus tehdään, eduskunnan pitäisi Vanhasen mukaan päättää erikseen eläkkeiden korottamisesta.

– Ja en ole sellaista nähnyt tapahtuneen.

Esimerkiksi niin kutsutusta taitetusta indeksistä päätti syksyllä 1995 silloinen eduskunta Paavo Lipposen (sd.) hallituksen esityksestä. Indeksi on pysynyt ”taitetussa” inflaatiopainotteisessa muodossaan siitä lähtien.

Vanhasen mukaan indeksileikkaus olisi tietoinen ratkaisu, jossa eläkeläisten saaman tulon suhteellista osuutta alennetaan pysyvällä tavalla.

– Ymmärrän hyvin julkisen talouden tasapainottamistarpeet, mutta kyllä silloin on hyvä katsoa tuloja kokonaisuutena. Ja minusta on täysin perusteltua, jos esimerkiksi päädytään veronkorotuksiin tässä hankalassa tilanteessa.

Vanhasen mukaan myös eläkkeiden verotusta voitaisiin kiristää, mutta samoilla periaatteilla ja prosenteilla kuin muiden verotettavien tulojen verotuksessa.

Vanhanen pitää lyhytjänteisenä ja hetkellisenä valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) perustelua, että eläkkeisiin voidaan sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä kajota, koska eläkkeet ovat inflaatiokehityksen vuoksi nousseet viime aikoina palkkoja nopeammin.

– Olen aivan varma, että kun kasvuun päästään taas käsiksi, palkkojen kohdallakin tapahtuu aikaa myöten korjaus. Ja meillähän on ollut pitkään vuosia, joina niin sanottu taitettu indeksi on kehittänyt eläkkeitä hitaammin kuin palkkoja, Vanhanen muistuttaa. Hän painottaa, että eläkejärjestelmää pitää kehittää erittäin pitkäjänteisesti.

Vanhanen huomauttaa myös, että eläkeleikkausten hyöty budjettitalouteen on rajallinen verotulojen vähenemisen vuoksi. Suuri osa eläkeläisistä elää myös hyvin pienellä eläkkeellä ja jo kymmenien eurojen leikkaus vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen hidastavasti.

Vanhasen mukaan veronkorotuksilla saataisiin sama tulovaikutus huomattavasti helpommin ja kulutusta supistava vaikutus jakautuisi koko kansan kesken. Yksilöä kohti vaikutus olisi paljon pienempi eikä talouskasvulle haitallinen kulutuskysynnän heikentyminen ei olisi samaa luokkaa.

Hallitus on Vanhasen mielestä jotenkin lukkiutunut teesiinsä, että verotusta ei kiristäisi.

– Pikemminkin heittäisin kysymyksen, miksi näin?

Vanhasen mukaan kokonaisveroasteessa on nähty 20 viime vuoden aikana noin 2-3 prosenttiyksikön vaihteluita, ja yksi prosentti tarkoittaa vuositasolla julkiselle taloudelle noin 2,5 miljardia euroa.

– Maltillinen liikkuminen kokonaisveroasteessa ei talouskasvun edellytyksiä dramaattisesti kuitenkaan muuta.

Jos tilanne koetaan niin pahaksi, että tulot eivät riitä menoihin, on Vanhasen mielestä perusteltua tarkastella myös tulopuolta eli verotusta.

– Verotus on kuitenkin se keino, jolla eri väestörahat saadaan osallistumaan ikään kuin samanlaisilla kriteereillä siihen, että tulot riittäisivät.

Vanhanen arvelee myös, että eläkeläisiltä, jotka eivät maksa kovin paljon veroa alhaisesta eläketasostaan, löytyy ymmärrystä myös lisätulojen hankintaan valtion kassaan.

– Koska erityisesti eläkeläisten kannalta sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, riittävyys ja läheisyys ovat elämälle hirveän tärkeitä asioita.

Entinen valtiovarainministeri sanoo, ettei tiedä, mistä valtiovarainministeriön nykyinen kiinnostus eläkkeiden leikkaamiseen oikein kumpuaa.

– Aikaisempina vuosina päähuomio on kuitenkin ollut kasvun aikaansaamisessa.

Vanhanen sanoo huomanneensa, että julkisessa keskustelussa valtiovarainministeriön painotus on koko ajan vain leikkaamisessa, vaikka julkisen talouden tasapainottamisessa kyse on ennen muuta kasvun vahvistamisesta.

– Se on ollut havaittavissa, että talouskasvun edistämisen kannalta keskustelua ei juuri ollenkaan käydä. Siltä osin kuin käydään, se pikemminkin lannistaa kuin innostaa.

Talouskasvun edellytysten miettiminen olisi Vanhasen mukaan myös hallituksen ensi viikolla pidettävän kehysriihen tärkein asia. Erityisesti työvoimakysymys on tärkeä.

– Hallitus saisi erittäin paljon aikaan, kun se saisi asenteen suhteessa maahanmuuttoon kielteisestä myönteiseksi ja muuttaisi näitä maahanmuuttoon ajateltuja kiristyksiä niin, että yritettäisiin houkutella tänne työvoimaa eikä panna kättä eteen, hän opastaa.

Jos työvoimaa ei saada ja supistetaan vain julkista sektoria ja tehdään leikkauksia, joudutaan Vanhasen mukaan helposti alenevaan kierteeseen, jossa talouskasvun aikaansaaminen on todella vaikeaa.

– Eikä sitä auta sekään, että hallituksen suusta on vaikea kuulla talouteen liittyvää termiä ”vihreä siirtymä”, Vanhanen napauttaa.

Entinen pääministeri muistuttaa, että kehysriihi on hallituksen vuodenkierrossa budjettiriihen ohella tärkein paikka arvioida tehdyn politiikan tuloksia ja tehdä muutoksia valittuun linjaan. Jos valitut keinot ovat vieneet kehitystä väärään suuntaan, keinoja kannattaa muuttaa.

– Kehysriihi on hirveän tärkeä osa hallituksen politiikan suunnittelua. Jos tämä kehysriihi menetetään, sen paikkaaminen on vaikeaa, Vanhanen varoittaa.