El Nino -ilmiö lämmittää päiväntasaajalla – Suomeen se lähettää suihkuvirtausten kautta kylmää ilmaa
Suomessa nyt vallitseviin kireisiin pakkasiin on useita syitä – ja yksi niistä on niinkin kaukana kuin eteläisellä Tyynellämerellä. El Nino -ilmiö on monen vuoden jälkeen jälleen voimissaan.
– Se on sääilmiö, joka toistuu säännöllisen epäsäännöllisesti, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.
El Nino on tuuliolojen ja merivirtojen muutos, joka johtaa rannikkovesien huomattavaan lämpenemiseen lähinnä Perussa ja Ecuadorissa. Koska muutos tapahtuu keskeisellä merialueella, vaikutukset ulottuvat koko maapallon säähän.
El Nino -ilmiö koetaan noin 2–7 vuoden välein. Päiväntasaajan seudulla se aiheuttaa lämpenemistä, mutta Pohjois-Eurooppaan El Nino tuo monesti tavallista kylmempää talvisäätä.
– El Nino -talvina Suomessa yleensä tulee kylmempi säätyyppi myöhemmin kuin tänä talvena. Nyt tämä ei mene ihan perinteisen kaavan mukaan, Rantanen sanoo.
Kun El Nino lämmittää Tyynenmeren pintavettä, syntyy muutoksia trooppisessa konvektiossa eli sateisten ukkospilvien esiintymisessä alueella. Ukkospilvien lisääntyminen taas synnyttää ilmakehään napoja kohti eteneviä Rossby-aaltoja. Ne ovat hyvin hitaita ja aiheuttavat ilmakehän suihkuvirtausten aaltoilua.
– Suihkuvirtaukset tekevät huippuja ja mutkia. El Ninon aikana suihkuvirtauksen huippu usein osuu Pohjois-Amerikkaan eli Yhdysvalloissa ja Kanadassa on varsin leuto talvi. Suihkuvirtauksen sola eli aallonpohja taas on usein osunut Pohjois-Atlantille ja Pohjois-Eurooppaan, missä on El Nino -vuosina tavallista kylmempää, Rantanen kertoo.
Rantanen lisää vielä, että arviot El Ninon vaikutuksesta Suomen säähän tänä talvena ovat tässä vaiheessa vasta arvioita.
El Nino -ilmiö kestää tyypillisesti noin vuoden tai puolitoista. Vuosina 2018–2019 El Nino oli heikko, vuosina 2015–2016 taas hyvin voimakas. Viime kesänä El Nino -ilmiö alkoi jälleen.
Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa on ollut epätavallisen kylmää jo viime syksystä lähtien. Samaan aikaan kuitenkin maapallonlaajuisesti on eletty mittaushistorian lämpimimpiä aikoja.
– Viime vuonna loka-, marras- ja joulukuu olivat kaikki mittaushistorian kuumimpia. Kontrasti Pohjois-Euroopan ja muun maailman välillä on suuri, Rantanen sanoo.
Maapallonlaajuisesti vuosi 2023 oli mittaushistorian lämpimin. Ilmastonmuutosta seuraava EU:n Copernicus-palvelu kertoi viime vuoden lopulla, että maapallon keskilämpötila tammi-marraskuussa 2023 oli 1,46 astetta yli sen keskiarvon, joka vallitsi ennen teollistumista ja fossiilisten polttoaineiden laajaa käyttöönottoa. Pariisin ilmastosopimuksessa pyrkimykseksi asetettiin enintään 1,5 asteen lämpeneminen.
– Ilmastonmuutos eli kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä on lämpenemisen keskeisin ajuri. El Nino kuitenkin nyt vahvistaa lämpenemistä. Se on tärkein luonnollista vaihtelua aiheuttava tekijä.
Aiemmilla kerroilla El Nino on usein ollut voimakkaimmillaan joulukuun lopulla ja tammikuussa. Siihen pohjautuu ilmiön nimikin: El Nino eli poikalapsi, joulun lapsi. Vuonna 2015 alkanut El Nino vaikutti kuitenkin voimakkaasti vielä monta kuukautta vuoden 2016 puolellakin.
– Jos El Nino nyt hiipuu nopeasti, se voi hillitä vuoden 2024 lämpötiloja. Jos se pysyy pitkään voimissaan, vuodesta 2024 voi tulla vielä lämpimämpi kuin vuodesta 2023, Rantanen sanoo.