Asiantuntija varoittaa: EKP:n koronnostot eivät välttämättä ole vielä ohi
Euroopan keskuspankin EKP:n koronnostot eivät välttämättä ole vielä ohi, vaikka euroalueen inflaatio hidastuu edelleen. Näin sanoo Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki. Suomen inflaatio ja talouskasvu hidastuvat tänä ja ensi vuonna enemmän kuin euroalueella keskimäärin.
Välimäki korosti Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa tiistaina sitä, että EKP:n tavoittelema hintavakaus on pitkällä aikavälillä myös Suomen etu, vaikka EKP:n rahapolitiikan vaikutukset iskevät Suomen vientivetoiseen talouteen nopeammin kuin esimerkiksi Etelä-Euroopan enemmän palveluihin keskittyneisiin talouksiin.
– Meillä teollisuudella ja rakentamisella on isompi paino koko taloudessa, sanoi Välimäki tiedotustilaisuudessa.
Välimäki on tällä hetkellä jäsen EKP:n neuvostossa, joka tekee päätökset rahapolitiikasta. Hän sijaistaa tehtävässä Olli Rehniä, joka on Suomen Pankista virkavapaalla presidentinvaalien vuoksi.
Suomen taloutta hidastaa Välimäen mukaan vielä enemmän se, että erityisesti asuntolainat ovat Suomessa enimmäkseen vaihtuvakorkoisia. Tällöin korkeampi korkotaso välittyy nopeasti uusien lainojen lisäksi myös aiemmin otettuihin lainoihin.
– Meillä tässä mielessä kotitalouksien elämään rahapolitiikka on huomattavasti isommin välittynyt kuin joissain kiinteiden korkojen maissa, sanoi Välimäki.
Inflaation hidastumisesta huolimatta euroalueen hintojen nousun odotetaan pysyvän liian nopeana liian kauan suhteessa EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitteeseen.
EKP:n ennusteen mukaan euroalueen inflaatio hidastuisi 2,1 prosenttiin vasta vuonna 2025.
EKP:n neuvosto arvioi edellisen koronnoston yhteydessä, että ohjauskorot ovat saavuttaneet tason, joka riittävän pitkään ylläpidettynä edistää merkittävästi inflaation palaamista tavoitetasolle.
Tuomas Välimäen mukaan tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että koronnostot olisivat ohitse.
– Ennusteet ovat kuitenkin vain ennusteita.
Välimäen mielestä lähtökohtana ei voi aina olla se, että tavoite saavutetaan vasta kahden vuoden päästä. Hän painotti tulevien korkopäätösten perustuvan tuoreimpiin tietoihin taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta.
Välimäki kuvaili tähänastisten nostojen sarjaa poikkeuksellisen nopeaksi.
– Vaikka korko, jolla EKP ohjaa rahamarkkinoita, on ollut tätä korkeammalla aiemmin, on tämä kymmenessä peräkkäisessä rahapoliittisessa kokouksessa toteutettu koronnostojen sarja ollut poikkeuksellisen nopea ja voimakas.
Kun rahapolitiikkaa kiristetään, niin sillä on talouskasvua tilapäisesti heikentäviä vaikutuksia, sanoo Välimäki.
EKP ennustaa, että euroalueen talouskasvu jää tänä vuonna 0,7 prosenttiin ja ensi vuonna yllettäisiin yhden prosentin kasvuun.
– Viimeisimpien ennusteiden mukaan euroalueen kasvu on hitaimmillaan juuri päättyneen ja parhaillaan kuluvan vuosineljänneksen aikana, Välimäki sanoi.
Tämänhetkisten tietojen perusteella ennustetaan, että suoranainen taantuma kuitenkin vältetään.
– Tätä näkemystä tukee myös työmarkkinoiden jatkuminen vahvana, vaikka työllisyyden kasvun odotetaankin hidastuvan, avasi Välimäki euromaiden tilannetta.