EIT:n suuri jaosto käsittelee tapauksen, jossa kaksi lasta oli määrätty palautettavaksi Suomesta Venäjälle

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) suuri jaosto on päättänyt ottaa käsiteltäväksi tapauksen, jossa kaksi venäläistä lasta määrättiin palautettavaksi Suomesta Venäjälle.

Venäläismies toi syksyllä 2022 tuolloin 9- ja 11-vuotiaat poikansa Suomeen ilman lasten äidin suostumusta. Isä haki itselleen ja lapsilleen turvapaikkaa Suomesta.

Äiti vaati lasten palauttamista Venäjälle vedoten Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen. Helsingin hovioikeus hylkäsi vaatimuksen maaliskuussa 2023.

Hovioikeuden mukaan oli olemassa vaara sille, että lapset altistuisivat kotimaassaan henkisille vaurioille. Syynä oli, että Venäjällä lapset olivat koulussa osallistuneet sotilastaitokoulutukseen ja toinen lapsista kävi niin sanottua kadettiluokkaa.

Syyskuussa 2023 korkein oikeus (KKO) kumosi hovioikeuden päätöksen ja määräsi lapset palautettavaksi Venäjälle äitinsä luokse. Muutamaa kuukautta myöhemmin Maahanmuuttovirasto myönsi isälle ja lapsille turvapaikat.

Isä vaati KKO:ta arvioimaan aiempaa ratkaisuaan uudestaan, koska turvapaikkapäätös oli hänestä oleellisesti muuttanut olosuhteita. Korkein oikeus ei muuttanut kantaansa, ja isä vei tapauksen EIT:hen.

EIT katsoi tuomiossaan viime joulukuussa, että tapauksessa ei ollut loukattu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8. artiklaa, joka koskee oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta.

EIT katsoi, että KKO oli riittävästi perustellut tähän oikeuteen puuttumisen. Muilta osin EIT ei ottanut valitusta tutkittavaksi.

Joulukuisessa tuomiossaan EIT katsoi, että lapsia ei ole syytä palauttaa Venäjälle ennen kuin EIT:n tuomio tulee lopulliseksi eli lainvoimaiseksi.

Maanantaina EIT:n suuri jaosto päätti ottaa asian vielä käsiteltäväksi. Suuri jaosto käsittelee asian 17 tuomarin kokoonpanossa.

Korkeimman oikeuden mukaan asiassa ei ollut näyttöä siitä, että lasten palauttaminen Venäjälle altistaisi heitä fyysiselle tai psyykkiselle haitalle tai muutoin kestämättömään tilanteeseen.

KKO antoi painoarvoa myös sille, että lasten suku oli muuten Venäjällä, ja arvioi, että lasten kokonaisetu puhui palauttamisen puolesta. Vanhemmat olivat asuneet erillään jo vuosien ajan, ja lapset olivat asuneet pääsääntöisesti äidin luona ennen kuin isä vei heidät Suomeen.

Molemmat lapset vastustivat palauttamistaan KKO:ssa.

Isä haki itselleen ja lapsilleen turvapaikkaa Suomesta vedoten Venäjän poliittiseen tilanteeseen ja maan laajentuneeseen hyökkäykseen Ukrainassa. Mies kertoi, että vastusti Venäjän poliittista johtoa ja pelkäsi joutuvansa taistelemaan Ukrainaan.

Isä jätti turvapaikkahakemukset noin viikkoa ennen kuin Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti Venäjällä osittaiseksi kutsutun liikekannallepanon syyskuun lopussa 2022.