“Laiskana en osaa olla" – Katariina Pylsy innostui politiikasta kotiseututyön myötä

Henkilö

Toisten apuna olemisesta saa melkein itse enemmän, Katariina Pylsy miettii.

Pylsy ei halunnut lähteä politiikkaan ”puoluepukariksi”, kuten hän itse asian ilmaisee. Sellainen tuntui jotenkin vieraalta. 

– Mutta sitten sanottiin, että toimit, kuten parhaaksi koet.

Politiikka on Pylsyn mukaan parhaimmillaan yhteishenkeä ja toisten auttamista. Hänellä on kokemusta etenkin kunnallisesta vaikuttamisesta, niin poliitikkona kuin viranhaltijanakin. 

Nyt edessä on uusia haasteita, kun hän on aloittanut aluevaltuustossa ja aluehallituksessa. Pylsy oli keskustan listan ääniharava Pirkanmaan hyvinvointialueella 1 086 äänellään. 

Hän uskoo saaneensa luottamusta, koska on tuttu kasvo Sastamalassa ja kotikunnassaan Hämeenkyrössä.

Katariina Pylsyn pitkässä ansioluettelossa korostuvat kotiseutu- ja maaseututyö. Eräs tärkeistä osa-alueista on maanviljelijöiden koulutus. (Jari Laukkanen)

Politiikka vei mukanaan vasta pitkälti aikuisiällä, mutta paikallisvaikuttaminen on ollut elämän mittainen matka. 

Pitkässä ansioluettelossa korostuvat kotiseutu- ja maaseututyö. Eräs tärkeistä osa-alueista on maanviljelijöiden koulutus. 

– Kun Euroopan unioniin mentiin 1995, tein viljelijöille tietokoneohjelman, jonka avulla näytin koulutuksissa, että kun teet noin ja noin, niin tukisumma muuttuu näin ja näin, Pylsy kertoo. 

– Isojen talojen pirteissä täytettiin lomakkeita. Myönteistä palautetta tuli myöhemminkin, kun ihmisiä tuli kaupassa vastaan ja sanoi, että voi ihana, kun pidit niitä kursseja. Yhdellekin emännälle sanoin, että kyllä teidän isäntäkin tulee aina niin innokkaasti kursseille. 

Emäntä vastasi, että tietäisitpä, millainen mies on kotona. 

– Kuulemma isäntä oli paperien kanssa niin hermona, että hän huusi heti emännän ja lapset pihalle, kun vain ottikin paperit esille, Pylsy nauraa. 

Pylsyyn luotettiin neuvonantajana, kun hän oli itsekin ja on edelleen kohta 70-vuotiaana, yrittäjä ja viljelijä. Hän siirsi suvullaan 1400-luvulta asti olleen tilan Eero-miehensä kanssa luomuviljaan 2000-luvun alussa. 

Kesäisin Pylsyt ovat pitäneet maisemakahvilaa. 

– Ihmiset kysyivät neuvoa, miten sinä olet hoitanut alvit ynnä muut. Luottoa oli, koska olin itsekin yrittäjä.

Maisemakahvila oli kotiseutu- ja kulttuurityötä sekin. Monet taiteilijat ovat saaneet pitää siellä näyttelyjään, ja ovatpa Pylsyt itsekin tehneet taidetta. 

Alue on Nobel-kirjailija F. E. Sillanpään seutua. Hän syntyi Pylsyjen naapurissa. 

– Sukulaiseni eivät hänestä ihan tykänneet, kun hän oli sellainen boheemi.

Pylsy on itsekin johtanut Sillanpää-seuraa. Muita omia kulttuuriharrastuksia ovat esimerkiksi Eino Leinon runojen lausunta, ja Pylsyn pariskunta on myös esittänyt Eeron tekemiä lauluja. Kesäteatteriakin Katariina Pylsy on ollut puuhaamassa. 

– Lapsetkin muistelevat, kuinka ihania ne Myllykolun teatterikesät olivat.

Kulttuuri, maanviljely ja moni muu asia, mitä kuvitella saattaa, on kaikki kotiseututyötä, Katariina Pylsy pohtii. (Jari Laukkanen)

Mouhijärven ja Sastamalan maataloussihteerinä, maaseutuasiamiehenä ja -johtajana ynnä muissa vastaavissa tehtävissä uransa tehnyt Pylsy on sekä viljellyt että varjellut. 

– Kaikki työ on kotiseututyötä. Ei upeita maisemiakaan olisi, jos viljelijät eivät pitäisi peltoja kunnossa.

Pylsy on ollut puuhaamassa Sastamalaan luonnonsuojelualueita, vaikkei siitä pelkkää kiitosta tullutkaan. Kiitosta on tullut kuitenkin enemmän kuin haukkua. 

– Myönteinen palaute on tärkeää. Kielteisyyttä en jaksa, siirryn sitten seuraavaan asiaan. Se on hieno voimavara. Laiskana en osaa olla.

Juttu on alunperin julkaistu toukokuun 2022 Suomenmaassa. Lehden voit tilata täältä.