Ei auta suurempi palkka, eivät uudet koulutuspaikatkaan – Lääkäriliitto petraisi työoloja avuksi lääkäripulaan

Mistä apu, kun lääkäripula riivaa osaa terveyskeskuksista ja sairaaloistakin?

Lääkäriliitto etsisi apua työoloista, sillä palkkapussin kasvattaminen ei auta eikä myöskään koulutuspaikkojen lisäys. Uudet lääkärit valuisivat vain entistä suuremmissa määrin yksityiselle puolelle.

– Niin kauan kuin yksityisellä sektorilla riittää joko ihmisten itse maksamana tai vakuutusyhtiöiden maksamaa kysyntää, niin riittää työtehtäviä, sanoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen STT:lle.

STT kertoi perjantaina lääkäripulan vaivaavan niin, että esimerkiksi Helsingin Laakson sairaalan lääkärit ovat huolissaan potilasturvallisuudesta.

Ongelma ei siis rajoitu syrjäseutuihin, vaan on sairaala- ja terveyskeskuskohtaista.

Pärnäsen mukaan osassa paikoista lääkärit eivät yksinkertaisesti viihdy, koska työkuorma on liian iso eikä tukea saa. Kun jonot paisuvat eikä asiakkaita ehdi hoitaa kunnolla, se on lääkärillekin raskasta ja osa lähtee.

– Samassa sairaanhoitopiirissä yksi yksikkö voi pärjätä ja toinen ei.

Liiton selvityksessä viime lokakuussa lääkärivaje oli suurimmillaan Kainuun sairaanhoitopiirin alueella. Toinen pohjoinen sairaanhoitopiiri Lappi oli vertailussa parhaassa päässä.

Myös sairaanhoitopiireissä katsotaan, että lisäpalkka ei riitä ratkaisuksi.

Kainuun sote-kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto selittää piirin huonoa tilannetta sillä, että vanhat työntekijät ovat eläköityneet samaan aikaan kun nuoret ovat jääneet vanhempainlomille.

Yhtymässä on pohdittu työolojen järjestämistä: työn sisältöä ja määrää, tuen varmistamista nuorille lääkäreille ja digitaalisten palveluiden hyödyntämistä.

– Kun nuoria tulee harjoitteluun, kysymme heiltä, mitä asioita he pitävät houkuttelevassa asuinympäristössä tärkeänä. Kunnat ovat lähteneet niitä tekemään, Ahopelto sanoo.

Myös Lapissa ja Pirkanmaalla korostetaan työolojen merkitystä.

Lapin sairaanhoitopiirin ylilääkäri Miia Palo kehuu Rovaniemen mainetta työolojen järjestämisessä ja nuorten lääkärien koulutuksessa.

Piirin pienempien kuntien terveyskeskuksissa rekrytointivaikeudet voivat olla suuria, mutta pieni koko voi tarjota myös etuja.

– Kun ollaan kauempana sairaalasta pienissä kunnissa, tarjolla on perinteistä yleislääkärin työtä. Saa tehdä laajaa tehtävää ja moni tykkää siitä, Palo kertoo.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtavalääkäri Eija Tomás nostaa esille Tampereen merkityksen yliopistokaupunkina.

– Tampereen yliopistollisen sairaalan brändi on tunnettu. Olemme tehneet ratkaisuja, joissa on onnistuttu profiloitumaan ja olemaan edelläkävijöitä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) jakaa tänä vuonna 70 miljoonaa euroa rahaa kehittämishankkeisiin.

Maakunnat, käytännössä usein sairaanhoitopiirit, voivat hakea valtionavustusta peruspalveluiden kehittämiseen.

Hakijat miettivät itse, mihin he valtionavustusta tarvitsevat, kertoo lääkintöneuvos Taina Mäntyranta STM:stä.

Ongelma on Mäntyrannankin mukaan nimenomaan nuorien lääkärien houkutteleminen. Rahaa saa kehittämistyöhön, eikä sitä voi käyttää perustyöhön, kuten uusien lääkärien palkkaamiseen – jos heitä olisi saatavilla.