Eduskunta haluaa satovahingoille uuden korvausmallin – polttoöljyn veronpalautus kismittää oppositiota
Satovahinkojen korvaaminen polttoöljyn korotetulla veronpalautuksella hiertää osaa oppositioryhmistä.
Eduskunta ei mietinnön toisessa käsittelyssä kiistellyt satonsa menettäneiden viljelijöiden tukemisesta, vaan käytetystä menettelytavasta.
Osa oppositiosta näki, ettei satovahinkojen korvaaminen ilmastotavoitteiden vastaisella fossiilisten polttoaineiden verotuella ole järkevää.
Samalla muistutettiin, että nyt ne viljelijät, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa viljan kuivaamiseen, jäävät vaille korvausta.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli huomautti, että valiokunnan mietinnössä korostettiin, ettei Suomessa ole enää toimivaa mallia jolla satovahinkoja voidaan korvata. Entisestä järjestelmästä luovuttiin vuonna 2015.
– Ja todetaan myöskin se, että välttämättä tämä 25 miljoonaa ei kohdennu täysin tasavertaisella tavalla, Kalli totesi. Hänen mukaansa tulevaisuudessa satovahinkokorvausten kohdentamista kannattaa miettiä toisella tavalla.
Viime syksyn satovahinkojen määräksi on arvioitu kaikkiaan 100–150 miljoonaa euroa. Kevyen polttoöljyn lisäkulutuksen osuudeksi on laskettu noin 42 miljoonaa euroa.
Hallitus esitti viljelijöille korvattavaksi polttoaineiden lisälaskusta 25 miljoonaa euroa, mikä merkitsee keskimäärin 690 euron palautusta yrittäjää kohden. Valtiovarainvaliokunta oikaisi hallituksen esittämää palautusta 7,70 sentistä 8,46 senttiin litralta käytetyn kevyen polttoöljyn määrän sittemmin tarkennuttua.
Valtiovarainvaliokunta myönsi mietinnössään, että valitulla korvausmallilla katveeseen jäävät viljelijät, jotka käyttävät kuivaukseen esimerkiksi haketta.
Toisaalta hyötyä voi saada myös viljelijä, jolle ei ole edes aiheutunut vahinkoa. Valiokunta arvioi, että tätä on kuitenkin vaikea välttää. Tuki kohdistuu sentään kohtuullisen tarkasti, vaikka hakekuivureiden osuus on nykyisin noin viidennes.
Valiokunta piti mietinnössään myös erittäin tärkeänä, että korvaus on kertaluonteinen, kuten on tarkoitus. Jotta näin myös käy, satovahinkojen korvaamiseen on luotava tavalla tai toisella hyväksyttävä ja toimiva malli.
Vasemmistoliitto ja vihreät äänestyttävät vastalauseestaan, jossa esitetään valitun mallin hylkäämistä ja uuden, ympäristöystävällisemmän esityksen antamista satovahinkojen kompensoimisesta.
Laitavasemmistossakin on kuitenkin ristivetoa asiassa. Vasemmistoliiton Jari Myllykoski sanoi äänestävänsä mietinnön eikä oman eduskuntaryhmänsä jättämän vastalauseen puolesta.
– Otan sen tukkapöllyn vastaan, mitä sieltä ryhmästä tulee, Myllykoski totesi. Hän huomautti, että mietinnössä on erittäin ponnekkaasti otettu kantaa siihen, että satovahinkojen korvaamiseen pitää olla muita keinoja.
– Jotakin pitää pystyä rakentamaan yhdessä tuumin.
Keskustan Lasse Hautala muistutti, että viime vuosi oli satovahingoiltaan poikkeuksellinen vuosi, minkä vuoksi kertaluonteinen tuen myöntäminen oli täysin perusteltua.
Hautalan mukaan nykyiset vakuutusjärjestelmät eivät toimi kunnolla, joten on mietittävä muita vaihtoehtoja. Hänen mukaansa sellainen voisi olla esimerkiksi rahastomalli, jota viljelijät ja valtio pääomittaisivat kumpikin vaikkapa kymmenellä miljoonalla vuosittain.
– Ja jos esimerkiksi neljän-viiden vuoden välein on satovahinkoja tulossa, niin 80-100 miljoonaa olisi silloin jo rahastossa varoja korvata, Hautala pohdiskeli.