Eduskunnasta vuolaat kiitokset susialoitteelle – "ohjannut järki ja ymmärrys todellisesta elämästä"
Susien metsästämistä koskeva kansalaisaloite sai osakseen laajaa hyväksyntää ja ymmärrystä eduskunnan lähetekeskustelussa keskiviikkoiltana.
Kriittisimmin susien kannanhoidollisen metsästämisen aloittamiseen suhtauduttiin vihreissä ja vasemmistoliitossa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on jo lyönyt kantansa lukkoon.
– Näkemykseni on selvä: Tarvitsemme suden kannanhoidollisen metsästyksen takaisin. Metsästys on tärkeä osa suurpetojemme kannanhoitoa. Sillä säädellään kannan tasoa ja sitä kautta ehkäistään vahinkoja, Leppä linjaisi.
Ministeri muistutti esimerkiksi karhu- ja ilveskannat ovat Suomessa elinvoimaisia metsästyksestä huolimatta.
– Kansalaisaloite heijastelee huolta, joka on laajasti jaettu suden esiintymisalueilla – ja jaan sen myöskin itse. On sosiaalisen kestävyyden kannalta välttämätöntä, että meillä on välineitä sekä säädellä susikantaa että poistaa ihmisarkuutensa menettäneitä, vahinkoa ja vaaraa aiheuttavia yksilöitä.
Lepän mukaan kannanhoidollinen metsästys voidaan todennäköisesti aloittaa vuoden päästä. Sillä välin susien kaatamisessa on turvauduttava riistakeskuksen ja poliisin poistolupiin.
– Meidän tehtävämme on ylläpitää kansalaisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta, Leppä alleviivasi.
Kansalaisaloitteessa susien metsästämistä perustellaan kannan määrän säätelemisellä ja susien ihmisarkuuden ylläpitämisellä.
Lisäksi allekirjoittajat haluavat ehkäistä susien kotieläimille ja metsästyskoirille aiheuttamia vahinkoja.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) komppasi kansalaisaloitteen vaatimuksia.
– Susi on raadellut lopettamiskuntoon tai tappanut 58 koiraa, 250 lammasta, 9 nautaa, kaksi hevosta ja kissan tänä vuonna. Voitte kuvitella, miltä se tuntuu eläinten omistajista.
Myös keskustan Pasi Kivisaari peräsi kannanhoidollisen metsästämisen palauttamista.
– Se on susipolitiikkamme puuttuva palanen. Se on toimiva tapa säädellä suurpetokantojamme ja ehkäistä vahinkoja. Kiitän valtavan paljon kansalaisaloitteesta. Sen laatimista on ohjannut järki ja ymmärrys todellisesta elämästä. On aivan posketonta, että Suomessa on ajauduttu tilanteeseen, jossa tämä kunnioitettu erämaiden suurpeto aiheuttaa pihapiirissä ja metsästysmailla vaaraa ja ahdistusta. Susi ei kuulu kotieläinten kaveriksi eikä lasten kouluteiden varrelle.
Perussuomalaisten ja kokoomuksen riveissä susien aiheuttamat vahingot ja vaara otettiin vakavasti.
Jenna Simulan (ps.) mukaan susitilanne pahenee vuosi vuodelta.
– Ne jotka sanovat, että pitäkää koiranne kiinni tai hankkikaa suurpetoaidat, eivät ymmärrä metsästyksestä tai eläinten kasvatuksesta juuri mitään.
Ari Koponen (ps.) muistutti, kuinka tärkeää lainsäätäjien on ottaa huomioon susialueilla asuvien ihmisten näkökulma.
– Päätöksiä ei saa tehdä vain Helsingin kauramaitovyöhykkeellä asuvien ”musta tuntuu” –ajatuksen mukaan.
Kokoomuksen Markku Eestilä kertoi huomanneensa, miten tärkeä harrastus metsästäminen on monilla haja-asutusseuduilla.
Hän harmitteli sitä, että susikannan sääntelyssä on epäonnistuttu.
– Miten on yksinkertainen asia saatettu tällaiseen juridiseen konkeloon?
Lisäksi Eestilä painotti, että kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen on kokoomuksen mielipide.
Timo Heinonen (kok.) puolestaan kiitteli kansalaisaloitetta siitä, että tarkan lakitekstin tarjoamisen sijaan siinä vaaditaan eduskuntaa ”luomaan puitteet” metsästyksen aloittamiselle.
Vihreiden Jenni Pitko huomautti puolestaan, että Suomen susikanta on noin 250 yksilöä.
– Tämä jää usein mainitsematta voimakkaan metsästämisen puolestapuhujilla.
Pitko varoitti, että viimeksi susikannan harventaminen johti moniin kielteisiin ilmiöihin, kun laumat hajosivat.
– En usko, että metsästys on ratkaisu, mutta pidän tärkeänä, että vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin voidaan myöntää kaatolupia.
Vasemmistoliiton Mai Kivelän mukaan susi kuuluu Suomen luontoon ja on arvokas osa täkäläistä ekosysteemiä.
Kivelän mukaan susikanta on vaarassa kadota kokonaan.