Lukijalta: Puoluejohdolla ryhdistäytymisen paikka
Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous Kuopiossa ei jättänyt kenttäväkeä kylmäksi. Perinteisillä teemoilla katsauksensa pitänyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen piti puheessaan perinteiset desentralistiset ja talonpoikaiset teemat esillä tavalla, johon kaikki voivat yhtyä.
Muista noteeraamistani ulostuloista en voi hyvällä tahdollakaan sanoa samaa.
Käytännön politiikassa on herttaisen yhdentekevää, määritelläänkö Suomen Keskusta keskustalaiseksi vai keskustaoikeistolaiseksi puolueeksi. Teot, avaukset ja linjaukset loppu viimein ratkaisevat puolueen sijainnin poliittisella kartalla. Keskusta on näiden perusteella askeleen verran keskilinjan oikealla sekä konservatiivisella puolella.
Sen sijaan puolueen puheenjohtajan määrittelemänä asialla on valtaisa merkitys. Erityisesti siksi, että vain vähän yli kaksi kuukautta sitten, puolue hyväksyi uuden periaateohjelman Tampereella. Ohjelman, jonka jokaisessa luvussa puhutaan keskustalaisuudesta, ei missään kohdin keskustaoikeistolaisuudesta.
Tähän peilaten syntyy vaikutelma, että periaateohjelma ja sen linjaukset eivät juurikaan merkitse puoluejohdolle.
Ei yhtä ilman toista; varapuheenjohtaja Markus Lohi ilmoitti haluavansa työttömät pakotettuihin vapaaehtoistöihin. Tänä päivänä työvoimaviranomaiset ovat tiukassa paikassa niukkojen resurssien, sekä 2000-luvun suurimpien asiakasmäärien kanssa.
Kiitos hallituksen epäonnistuneen politiikan, tarvittavaa palvelua ei siis pääsääntöisesti pystytä tarjoamaan riittävissä määrin, riittävän ajoissa. Lohen linjalla työvoimaviranomaiset saisivat kantaakseen lisäkuormaa ja alkaisivat valvoa, että työttömät tekisivät vapaaehtoistöitä.
Lohen linjaus sattuu olemaan täydellisessä ristiriidassa keskustan 7.6. julkaiseman ja puoluekokouksen hyväksymän kannanoton kanssa, jossa linjattiin muun muassa että: ”Suomi ei nouse kyttäämällä, rankaisemalla tai holhoamalla. Keskustan tehtävä on rohkeasti palauttaa luottamus ja uudistaa lainsäädäntö ihmistä ja työtä arvostavaksi.”
Kukaan ei voi hyvällä tahdollakaan luonnehtia Lohen todellisuudesta vieraantunutta linjausta luottamusta lisääväksi, tai kyttäystä ja holhoamista vähentäväksi.
Edellä mainitut ulostulot ovat aiheuttaneet allekirjoittaneessa lähinnä vaivaantunutta huokailua. Toisaalta ne ovat herättäneet kysymyksen, kuinka paljon yhdessä päätetyt linjaukset merkitsevät keskustan puoluejohdolle?
En kehtaa edes ajatella, paljonko vaivalla tehdyt aloitteet sitten puoluejohdolle merkitsevät, kun puoluejohdon itse valmistelema kannanotto ja jopa periaateohjelma näyttävät jäävän takaa-alalle.
On kuitenkin nostettava siinä määrin hattua, että ulostulot tietyllä tavalla alleviivaavat päättyvän vaalikauden politiikkaa. Oppositiopolitiikkaa, jossa kaikki hallitusta kohtaan esitetty kritiikki on liki järjestään alkanut kuohitun kohteliaasti: ”Tässä on paljon hyvää, mutta…”.
Kyseinen ”rakentava” linja on mielenkiintoinen, kun ottaa huomioon, että yksikään hallitus historiassa ei ole tehnyt yhtä keskittävää ja velkaannuttavaa politiikkaa.
100 000 uutta työpaikkaa ja velaksi elämisen loppumista julistanut, kaikissa itse asetuissa tavoitteissaan epäonnistunut Orpo-Purran hallitus ei mielestäni juurikaan kehuja ansaitse.
Oma taipaleeni aktiivina keskustassa on tähän mennessä kestänyt 11 vuotta. Aikana, jolloin vapaa-aikaa voi käyttää mitä moninaisimmilla tavoilla, kyseessä on jopa kohtalaisen pitkä aika.
Se on antanut paljon, ennen kaikkea luonut uskoa, että tavan tallaajakin voi vaikuttaa. Vaikka sitten oman paikallisyhdistyksen kautta lähetetyn puoluekokousaloitteen muodossa.
Nyt siihen uskoon on tullut särö. Puolueen sisällä käyty värikäs ja monipolvinen keskustelu kertoo, että en ole ainoa. Tällaisiin säröihin ei olisi varaa näin lähellä vaaleja tilanteessa, jossa kannatus laahaa edelleen pohjamudissa.
Mikäli nykyiset kannatusluvut realisoituisivat vaalitulokseksi, edessä olisi demareiden, kokoomuksen ja vihreiden rungolle muodostettu vasemmistohallitus, jonka aikana kyyti on aina ollut kylmää.
Lasten kotihoidon tuen lakkauttamisesta, maaseudun autioittamisesta ja keskittämisestä heiltä löytyy vahva yhteisymmärrys. Puoluejohdon on siis syytä ryhdistäytyä ja ottaa opiksi kesäkokouksen linjalta lipsumisista ja pidettävä joukot kasassa. Luottaen ja keskeltä.
Oscar Lang
keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön sihteeri
puoluevaltuuston varajäsen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/