Näistä syistä Pluton pitäisi olla edelleen planeetta
Huomenna maanantaina 24. elokuuta tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta siitä, kun Pluto menetti asemansa planeettana.
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni katsoi tuolloin, ettei pienikokoinen Pluto täyttänyt planeetan määritelmää. Nykyään Pluto tunnetaankin kääpiöplaneettana ja plutoidina.
Taustalla oli paljolti se, että lähes Pluton kokoisia taivaankappeleita alkoi löytyä aurinkokunnasta useampia, jolloin ajankohtaiseksi tuli pohtia, olisivatko nämä kaikki uudetkin taivaankappaleet planeettoja. Järkevämmäksi katsottiin tarkistaa planeetan määrittelyä.
Kääpiöplaneettojen ja plutoidien massa riittää tekemään niistä lähes pallon muotoisia, mutta ne eivät ole niin massiivisia, etteikö niiden kiertoradoilla voisi olla muitakin vastaavankokoisia kappaleita. Plutoa kiertävä Kharon-kuu on lähes Pluton kokoinen. Plutoidien kiertoradat ovat myös elliptisiä ja kierros auringon ympäri kestää yli 200 juliaanista vuotta.
Pluton pitämiselle planeettana on kuitenkin kannattajansa. Koulukunta on pieni, mutta kiivaasti asiansa kannalla, kuin kulttielokuvan fanikunta.
Perusteluina ei kuitenkaan ole vain se, että avaruusintoilijat tottuivat pienestä pitäen lukemaan vuonna 1930 löydetyn Pluton planeettojen joukkoon.
Britannian yleisradio BBC:n sivuille vuonna 2023 kirjoittanut planeettatietelijä ja apulaisprofessori Paul Byrne näkee Pluton planeettuuden puolesta montakin perustetta.
Hän ei ensinnäkään näe sitä kestävänä perusteluna, että Pluton myötä tuhannet muutkin kappaleet olisivat planeettoja. Miksi planeetta-status pitäisi rajata vain pieneen joukkoon taivaankappaleita? Saahan maailmassa olla tuhansia kieliä ja satoja valtioitakin, tai vaikkapa miljoonia eläinlajeja, eikä se tuota ongelmaa.
Eräs planeetan määrittely on, että se on kyennyt siivoamaan kiertoratansa pienemmistä tai itsensä kokoisista objekteista. Maakin on laittanut kiertoratansa ruotuun ja Kuun kiertämään itseään.
Mutta jos Maa siirrettäisiin aurinkokunnan ulko-osiin, se ei tätä tekisi. Vaikkapa Neptunus dominoisi Maan rataa hyvin pitkältä alalta. Näin ollen Maa ei olisi planeetta. Planeetan status voisi siis riippua sijainnista.
Ongelmana on myös painovoimavaatimus, että planeetan pitäisi olla pallomainen. Tämä ei Byrnen mukaan ota huomioon planeettojen geologiaa, joka voi vaikuttaa muotoihin. Samalla geologinen toiminta on ominaista juuri kiviplaneetoille eri tavalla kuin pienemmille kappaleille. Kaasuplaneetat ovat tietysti asia erikseen.
Pluto toimii kuin Maa, eli sillä on vuoria, laaksoja, meriä, jäätä ja nestettä, geologista toimintaa. Tällainen täyttää geologien arvottamia planeetta-kriteereitä. Astronomit ja geologit ymmärtävät planeetat hieman eri tavoin.
Toisaalta moni kuu voisi olla geologisilla kriteereillä planeetta.
Byrne hoksauttaa etenkin siitä, että asia ei ole yksiselitteinen. Hän muistuttaa myös, että Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni ei määrittele planeetoiksi kuin aurinkokunnasta löytyviä taivaankappaleita. Toisissa tähtijärjestelmissä on eksoplaneettoja.
Byrne muistuttaa myös planeettojen valtavasta erilaisuudesta. Plutolla on enemmän yhteistä Marsin kanssa kuin Marsilla Saturnuksen kanssa.
– Planeetta voi olla mikä tahansa minkä haluamme olevan planeetta. Ei ole mitään syytä, miksei aurinkokunnassamme voisi olla satoja planeettoja. Geologin näkökulmasta Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin tekemä Pluton luokituksen muuttaminen on virhe, Byrne toteaa.
Paul Byrnen kirjoitus BBC:n sivuilla (englanniksi)