Eduskunnan kyselytunnilla peräänkuulutettiin välittämistä ja yksinäisyyden syväjuurihoitoa
Eduskunnan kyselytunnilla torstaina saattoi jo aistia joulumieltä, kun Lauri Ihalainen (sd.) kysyi, onko välittämisen kulttuuri häviämässä Suomesta. Hän totesi aikaisempiin puheenvuoroihin viitaten, että maassamme monet nuoret, vanhukset ja yksin elävät potevat yksinäisyyttä.
– Heitä voidaan auttaa, ei vain lainsäädännöllä vaan yksinkertaisella Mitä sinulle kuuluu -kampanjalla, Ihalainen muistutti.
Hän kehotti joulun alla kyselemään tätä lähimmäisiltä.
– Se on yksinäisyyden syväjuurihoitoa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jatkoi ajatusta toteamalla, ettei välittämistä voi kukaan meistä ulkoistaa.
– Jokainen suomalainen voi tehdä yksinäisyyden torjunnassa vähän enemmän kuin on tehnyt tähän saakka. Tämä on joulun alla hyvä teema: välitetään toisistamme, Sipilä kannusti.
Tätä ylevää ja enimmät kohinat hetkeksi hiljentänyttä keskustelua edelsi opposition ryöpytys eriarvoisuuden lisääntymisestä ja vähävaraisten tilanteen heikentymisestä hallituksen leikkausten johdosta.
Sipilän viittaus eriarvoistumiskehityksen hillitsemiseksi perustettuun työryhmään innoitti opposition syytteisiin sanojen ja tekojen ristiriidasta.
– Oletteko valmiita muuttamaan politiikkaanne vai hautaatteko eriarvoistumiskehityksen työryhmään? Sanna Marin (sd.) tivasi.
Sipilä totesi hallituksen kyllä ymmärtävän kansalaisten ahdingon.
– Elämme tilanteessa, jossa toisessa kädessä on valtion talous ja jatkuva velkaantuminen, toisessa eriarvoistumiskehitys, joka on jatkunut monen hallituskauden läpi. On löydettävä uusia ratkaisuja sen pysäyttämiseksi, Sipilä sanoi.
Hän huomautti, etteivät asiat parane keskinäisellä syyttelyllä.
– On keskityttävä työllisyyden parantamiseen. Työttömyys on pahin eriarovisuuden aiheuttaja. Työllisyyden kehittymisen kautta saamme yhteiskuntana lisää voimavaroja huolehtia, niistäkin jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan.
ValtiovarainministeriPetteri Orpo (kok.) jatkoi muistuttamalla, että parhaiten voidaan huolehtia kaikista suomalaisista, pitämällä huolta valtiontaloudesta.
– Ennusteiden mukaan olemme hallituksen tavoittelemalla uralla velkaantumisen ja työllisyyden hoidon suhteen.
Orpo nosti esiin myös kannustinloukut niin työttömien kuin velkaantuneidenkin osalta.
– Se on projekti, jonka kimppuun yhteiskunta on käymässä.
Sampo Terho (ps.) totesi leipäjonojen olevan varmasti vääryys kaikkien mielestä.
– Edellinen hallitus leikkasi yli kolmella miljardilla. On aika erikoista syyttää tätä hallitusta omista, aiemmin tehdyistä leikkauksista.
Terho totesi, että veropolitiikassa on huomioitu myös kaikkein pienituloisimmat.
– Tämä hallitus ei ole myöskään iskenyt vähävaraisiin arvonlisäveron kautta, kuten edellinen hallitus.
Antti Kaikkonen (kesk.) otti esille asunnottomien suuren määrän.
– On häpeätahra, että meillä on edelleen 8 000 ihmistä vailla kotia. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta entistä useampi suomalainen saisi katon päänsä päälle?
Ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) piti ongelmaa vakavana, mutta piti lohdullisena sitä, että Suomi ainoana EU:n jäsenmaana on saanut vähennettyä asunnottomuutta.
– Tätä suuntaa on jatkettava. Olemme vahvistaneet asunnottomuuden torjuntaohjelmaa ja konkreettisia keinoja.
Tiilikainen viittasi muun muassa luottotietonsa menettäneiden mahdollisuuteen saada vuokraturvaa.
Kiivasta keskustelua käytiin myös tuoreiden Pisa-tulosten pohjalta. Jukka Gustafsson (sd.) muiden muassa oli huolissaan kotitaustan merkityksen lisääntymisestä koulumenestykseen.
– Ministeri Rehula, voisitteko te jossain juhlapuheessa korostaa vanhempien vastuuta. Että vanhemmat muistaisivat kerran viikossa kysyä, mitä kouluun kuuluu.
– Juhlapuheilla ja omalla esimerkillämme on vaikutusta. Kotona tapahtuvat asiat ovat vanhemmuutta, toivottavasti ei tarvitse sinne mennä lain kirjaimella, Juha Rehula (kesk.) kuittasi.
Kyselytunnilla keskusteltiin myös muun muassa harmaan talouden torjumisesta. Antti Lindtman (sd.) nimitti sitä yhteiskunnan syöväksi, johon pitäisi puuttua kaikin keinoin.
Orpo totesi, että hallitus on ottanut asian vakavasti muun muassa erityisohjelman kautta.
– Yksi iso askel on kansallinen tulorekisteri, joka saadaan käyttöön 2019. Se on kouriintuntuva keino harmaaseen talouteen puuttumiseksi.