Risikko: Suomi on parantanut turvapaikanhakijoiden kohtelua
Sisäministeri Paula Risikko (kok.) torjuu YK:n äskettäin Suomelle antamaa kritiikkiä turvapaikanhakijoiden kohtelusta.
YK:n kidutuksen vastaisen komitean mielestä Suomi ei muun muassa tunnista riittävän hyvin kidutuksen uhreja, ja ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa sekä suojelussa on puutteita.
Risikko sanoi torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että Suomessa on molempiin asioihin liittyvää erikoisosaamista.
Maahanmuuttovirastolla on kidutuksen uhrien kohteluun erikoistunutta henkilökuntaa, ja Joutsenon vastaanottokeskuksessa on kehitetty malleja, joiden avulla voidaan välttää turvapaikanhakijoita joutumasta ihmiskaupan uhriksi.
– Meillä ei ole mitään hävettävää, Risikko puolustautui.
Komitea moitti Suomea monista muistakin asioista. Se katsoi, että Suomen lakiin on tehty muutoksia, jotka saattavat heikentää turvapaikanhakijoiden oikeussuojakeinoja ja lisätä palauttamisriskiä.
Lisäksi säilöön otettuja turvapaikanhakijoita ja paperittomia ei komitean mukaan tilastoida riittävän kattavasti.
Risikon mukaan Suomi ottaa arvostelun vakavasti. Hän sanoi, että toimintaa on parannettu huomattavasti sen jälkeen, kun YK teki mittauksensa Suomen osalta.
Johtava asiantuntija Elina Immonen sisäministeriöstä kertoi jo keskiviikkona STT:lle, että esimerkiksi maasta poistettavien turvapaikanhakijoiden säilöönotto on korvautumassa osittain niin, että henkilön pitäisi ilmoittautua säännöllisesti vastaanottokeskuksessa.
YK:n moitteet nosti kyselytunnilla esiin RKP:n Stefan Wallin. Hänen mielestään tilanne on kiusallinen Suomelle.
– Vasta kun painostus on tarpeeksi kovaa ja ehkä kansainvälistä, tapahtuu jotain – ehkä, Wallin torui.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz ei niellyt ainakaan osaa YK:n kritiikistä. Hän mainitsi, että komitea huomautti Suomea myös käsirautojen käytöstä vankikuljetusten aikana.
– Onko suurin ongelma todellakin se, että roistoille laitetaan käsiraudat, Zyskowicz kysyi.
Risikko vastasi olevansa vakuuttunut, ettei poliisi koskaan käytä käsirautoja turhaan.