Edessä on vaikea budjettiriihi, mutta keskustan kansanedustajat uskovat sovun löytyvän – "Meillä on ideologisia erimielisyyksiä"
Budjettiriihen lähestyessä hallituspuolueet ovat heittäneet ilmoille toinen toistaan räväkämpiä vaatimuksia. Keskusta puhuu työllisyystoimista, vihreät ilmastoriihestä, vasemmistoliitto nihkeilee työllisyystoimille ja vaatii vihreiden tapaan ilmastotekoja.
Suomenmaan haastattelema keskustan kansanedustajanelikko kuitenkin vannoo eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä järjestetyssä toritapahtumassa Seinäjoella, että riihi saadaan onnistuneesti läpi. Vaikeaa kuitenkin tulee olemaan.
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi arvelee, että hallituspuolueiden ennakkovaatimuksissa on kyse paljolti kuntavaalien jälkeisestä kipuilusta. Puolueet haluavat nostaa omaa profiiliaan.
– En usko, että tästä hallitusta hajottavaa kriisiä kuitenkaan tulee. Ainahan ne neuvottelut silti vaikeat ovat, Lohi sanoo.
Myös kansanedustaja Pasi Kivisaari uskoo, että vaikeista lähtökohdista huolimatta hallitus löytää budjettiriihessä sovun. Se vaatii hänen mukaansa kaikilta puolueilta kompromissihalukkuutta.
Sekä Lohi että Kivisaari alleviivaavat ennenkaikkea työllisyystoimien merkitystä. Ne ovat keskustalle riihen tärkeimpiä kysymyksiä.
Lohen mukaan budjettiriihen pääpaino pitää olla kevään kehysriihen päätösten toimeenpanemisessa. Hänen mukaansa edessä oleva riihi on viimeisiä mahdollisuuksia vaikeiden työllisyyspäätösten tekemiseen, sillä ensi vuonna puolueiden niskassa alkavat jo kolkutella seuraavat eduskuntavaalit. Ne pidetään keväällä 2023.
– Toivon, että hallituksessa olisi kykyä vaikeisiin päätöksiin, mutta samalla vähän pelkään, ettei vihreillä ja vasemmistolla riitä rohkeutta uudistaa Suomea. Näissä kysymyksissä meillä on isoja ideologisia erimielisyyksiä.
Kivisaari painottaa, ettei keskustan työllisyystavoitteiden ja vihreiden ilmastotavoitteiden tarvitse olla keskenään ristiriitaisia.
– Työllisyystavoitteisiin liittyy paljon erilaisia vihreän talouden tavoitteita, joilla voidaan edistää molempia isoja asioita.
Yksi eniten tunteita kuumentava asia keskustan kansanedustajien joukossa on vihreiden vaatimus maatalouden ilmastotoimista. Asiaa on korostanut varsinkin vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.
Kansanedustaja Anne Kalmarin mielestä Ohisalon ja vihreiden puheet ovat olleet syyllistäviä ja osoittelevia. Vasemmistoliiton puheita maatalouden verohuojennusten heikentämisestä Kalmari pitää kummallisina. Hän kaipaisi päinvastoin lisää tukieuroja maatalouden ilmastotoimille.
– Maa- ja metsätalous on kaikkinensa hiilinielu. Koko ala sitoo muiden päästöjä. Meneillään on paljon hankkeita, tutkimustyön tarvetta. Toivon, että vihreät suostuvat kaivamaan ympäristöministeriön budjetista rahaa tähän, niin voimme mennä yhdessä eteenpäin, Kalmari sanoo.
Kalmari toivoo vihreiltä enemmän yhteistyötä ilmastotoimien etsimisessä. Ilmastotekoja on hänen mukaansa vaikea saada aikaan, jos vihreille ei käy muut kuin omat ehdotukset.
– On monia meidän mielestä tärkeitä ilmastotoimia, jotka eivät vihreitä kiinnosta. Esimerkkinä vaikka laajakaistayhteyksien parantaminen etätöiden mahdollistajana. Se ei tunnu sopivan vihreiden keskittämisajatukseen.
Kalmari sanoo kuitenkin uskovansa, että sopu ilmastoasioista löytyy budjettiriihessä. Ennakkopuheita hän pitää irtopisteiden keräämisenä.
– Suren kuitenkin syvästi sitä, että poliittisia irtopisteitä saa Suomessa sillä, että syyllistää ruuantuotannon.
Kivisaari kaipaaa maatalouteen syyllistämispuheiden sijaan enemmän kannusteita.
– Jos me pystymme luomaan mahdollisuuksia siihen ydintoimintaan eli ruuan tuotantoon ja maanviljelyyn, löytyy sieltä myös halukkuutta ilmastotoimien kehittämiseen.
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Hanna-Leena Mattila ei myöskään usko, että syksyn budjettiriihi kriisiytyisi kevään puoliväliriihen tapaan. Hän kertoo aistineensa, että viime kevään keskustelut puhdistivat ilmapiiriä hallituksessa.
– Jos jotain hyötyä viime kevään kahinoista oli, niin SDP:n ja keskustan tärkeä yhteistyökuvio kirkastui, Mattila sanoo.
– Se on vilpitön toiveeni, että pystyttäisiin näkemään Suomen paras, ja että tämä hallitus pysyisi yhdessä ilman erkautumia.
Mattila ei silti odota budjettiriihestä läpihuutojuttua, sillä kaikilla puolueilla on tärkeitä painotuksiaan.
– Meillä ne ovat työllisyystoimet. Luotan, että hallituksessa olisi hyvä, yhteinen näkemys myös työllisyystoimista.
Mattila uskoo, että maailmantalouden buustin vauhdittamana Suomessa voisi päästä 75 prosentin työllisyysasteeseen.
– Toivon mukaan esimerkiksi työllisyyden kuntakokeilusta saadaan tuhansia työmarkkinoille ja osatyökykyisiä saadaan mukaan työelämään.
