"Budjettiriihessä oltiin sormi suomalaisten pulssilla" – keskustaedustajat kiittelevät hallitusta ihmisten perustarpeisiin vastaamisesta
Keskustan kansanedustajat jakavat hallitukselle suitsutusta budjettiriihen päätöksistä, joissa vastattiin kansan huoliin sähkön, ruuan, bensan ja elämisen ylipäätään rajusti kallistuessa.
– Budjettiriihessä oltiin sormi suomalaisten pulssilla. Päätökset ovat tässä todellisuudessa kiinni. Ne ovat huolenpitoa kodeista ja tuovat turvaa talveen, tiivistää keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs tuntonsa tiedotteessaan.
Keskustan eduskuntaryhmä esitti jo ennen budjettiriiheä sähkön arvonlisäveron alentamista yhtenä ratkaisuna sähkön hinnannousuun.
– Arvonlisäveron alennus tuntuu suorimmin ja nopeimmin ihmisten sähkölaskuissa. Sen lisäksi otamme talveksi käyttöön sähkövähennyksen kotitalousvähennykseen ja sähkötuen pienituloisille, Pylväs toteaa.
Juha Pylväs muistuttaa perheiden saavan myös ylimääräisen lapsilisän joulukuussa.
– Pienituloisimpien perheiden toimeentuloa turvataan myös nostamalla väliaikaisesti lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä työmarkkina-, toimeentulo- ja opintotuen huoltajakorotuksia. Lisäksi päivähoitomaksuja alennetaan, hän luettelee
Pylvään mukaan keskustan eduskuntaryhmällä oli budjettiriihessä valmius hakea kokonaisvaltaisesti ratkaisuja myös hoitajapulaan ja päivystysten ruuhkautumiseen.
– Päätös hoiva-avustajakoulutuksen lisäämisestä on tärkeä. Muutoin ratkaisut pitää tehdä mahdollisimman pian. Hoitajamitoituksen voimaantuloa pitää myöhentää. Sen lisäksi pitää parantaa hoito- ja hoiva-alan työoloja ja kehittää myös vanhusten koti-, perhe- ja omaishoitoa.
Keskustaryhmyrin mielestä hallitukselta olisi viisautta ottaa oppositiopuolueet mukaan neuvottelemaan vanhustenhoitoa ja terveydenhuoltoa koskevista ratkaisuista.
– Suomi tarvitsee tässä ja monessa muussa asiassa yhteistyötä enemmän kuin aikoihin. Keskenämme riitelemällä tämä maa ei pärjää, ihmisille ei saada työtä ja toimeentuloa ja pahimmillaan tulee vilu ja nälkä, Juha Pylväs varoittaa.
Kansanedustaja Pekka Aittakumpu on erityisen tyytyväinen siitä, että valtiovarainministeri Saarikon esitys ylimääräisestä lapsilisästä toteutuu.
– Lapsilisä maksetaan ensi joulukuussa kaksinkertaisena. Budjettiriihessä sovitun esityksen etu on myös se, että kertakorotus ei vaikuta toimeentulotukeen, hän kiittelee
Aittakummun mukaan perhepaketti on vahva viesti siitä, että hallitus jatkaa lapsimyönteisen Suomen rakentamista.
– Esimerkiksi keskustan ajamat vanhempien valinnanvapautta edistävä perhevapaauudistus sekä yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisien korotus ovat olleet tärkeitä päätöksiä. Toivottavaa olisi, että tämä näkyisi myönteisellä tavalla lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ja myös maamme syntyvyydessä, Aittakumpu toteaa.
Pekka Aittakumpu korostaa, että lapsilisän reaaliarvo on romautettu vuosikymmenten aikana. Hänen eduskunnan tietopalvelulta tilaamansa laskelman mukaan niiden reaaliarvo on vuodesta 1994 pudonnut peräti 34,2–42,4 prosenttia.
– Seuraava askel tulee olla, että lapsilisä sidotaan indeksiin ja että lapsilisän reaaliarvon korjaamiseen laaditaan ohjelma, hän ehdottaa.
Kansanedustaja Mikko Kinnunen on niinikään hyvillään ensi vuoden budjetin arvovalinnoista.
– Ylimääräinen lapsilisä on täsmätoimi, joka tukee perheiden pärjäämistä eikä vähennä oikeutta toimeentulotukeen. Lapsilisät eivät nouse automaattisesti, joten päätös on siksikin oikea.
Kinnusen mukaan lapsiperheet tulee huomioida myös jatkossa, koska syntyvyys on historiallisen alhaisella tasolla.
– Perheiden yksilöllisiin tilanteisiin tarvitaan uudenlaisia avauksia, kuten osavuorokautista perhehoitoa. Se mahdollistaa perhekohtaisen huolenpidon ja läheiset ihmissuhteet myös kriisitilanteissa. Tämä on perhehoitolain mukainen hyödyntämätön mahdollisuus, Kinnunen painottaa.
Talven energiamaksuihin tulee Kinnusen mukaan myös kaivatuja helpotuksia.
– Sähkön arvonlisävero lasketaan tilapäisesti 10 prosenttiin ja talven ajaksi otetaan käyttöön sähkövähennyksen kotitalousvähennys ja sähkötuki pienituloisille.Ilman näitä tärkeitä päätöksiä moni kotitalous ei selviäisi talvesta, Kinnunen näkee.
Hilkka Kemppi jakaa Kinnusen tapaan hallitukselle kiitosta sähkön tukipaketin kokoamisesta.
– Merkittävimpänä pidän sähkön verojen keventämistä, joka koskettaa jokaista suomalaista. Myös hintakatto on hyvä tavoite, kunhan se toteutetaan yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Toivon, että valitut toimet kelpaavat myös oppositiolle, jotta saamme ne nopeasti käytäntöön. Mitään uusia järjestelmiä ei pysty luomaan nopeasti, Kemppi kommentoi.
Suomi on ollut Kempin mukaan edelläkävijä omavaraisuuteen pyrkivän energia- ja ilmastostrategian luomisessa jo pitkään.
– Monen ruoka, lämpö ja työpaikka on kiinni sähkön saatavuudesta. Tavoitteenamme on, että Suomi tuottaa kaiken tarvittavan sähkön itse omavaraisesti ensi vaalikauden loppuun mennessä.
– Loppujen lopuksi investoiminen on ainoa keino laskea sähkön hintaa kestävästi. Siksi pyrimme jouduttamaan tuntuvasti investointeja uusiutuvan energian tuotantoon. On innostavaa, että mikäli jo suunnitellut tuulivoimainvestoinnit etenevät, niin tuulivoima saavuttaa ydinvoiman tuotannon jo ensi vaalikauden loppuun mennessä, Kemppi visioi.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari iloitsee sähköön liittyvien tukien ohella myös polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisen ja matkakuluvähennyksen korotuksen jatkamisesta ensi vuonna.
– Etäisyydet ovat isoimpien kaupunkien ulkopuolisessa Suomessa pitkiä ja oma auto on useimmille ainoa vaihtoehto töissä käymiseen ja ylipäätään liikkumiseen. On myönteistä, että nämä tosiasiat tunnustettiin kaikissa hallituspuolueissa, hän huomauttaa.
Kalmari toivoo, että etenkin budjettiriihen sähköratkaisut helpottavat hitusen myös viljelijöiden ja heidän läheistensä ahdinkoa, vaikka maatalouden tilanne kokonaisuutena on edelleen poikkeuksellisen vakava.
– Pieni, mutta sinällään tärkeä asia budjetissa on välitä viljelijästä -hankkeen jatkuminen. Sen kautta moni viljelijä on saanut apua, ja kynnys avun pyytämiseen on madaltunut.
– Kestävää parannusta saadaan aikaan vain maatalouden kannattavuutta parantamalla ja siinä kauppa ja teollisuus ovat ratkaisijan paikalla, Kalmari painottaa.
Joonas Könttä pitää tärkeänä, että SDP on viimein tunnustanut tosiasiat hoitajamitoituksen osalta, vaikka päätöstä hoitajamitoituksen noston voimaantulon myöhentämisestä ei budjettiriihessä tehtykään.
– Keskustalla oli valmius hakea ratkaisut hoitajapulaan ja päivystysten ruuhkautumiseen. Päätös hoiva-avustajakoulutuksen lisäämisestä tulee tarpeeseen, mutta se ei yksin riitä. Peruspalveluministeri Lindénillä ja SDP:llä on nyt isoin vastuu siitä, että päätökset tehdään mahdollisimman pian.
– Ministerin kysymykseeni antamassa vastauksessa myönnetään, että henkilöstörakennetta tulee monipuolistaa. Sen sijaan on outoa, että kun hyvinvointialueilla on aikaa enää seitsemän kuukautta mitoituksen alkuun ja kahta hyvinvointialuetta lukuun ottamatta kaikki ovat esittäneet mitoituksen noston lykkäystä, ei tätä tosiasiaa voida vastauksessa todeta.
Köntän mukaan tosiasioiden tunnustaminen ei riitä, vaan niiden pohjalta pitää myös toimia.
– Meillä ei ole varaa menettää nykyisiä hoivapaikkoja. Vanhusten pitää saada hoivaa ja ihmisten päästä hoitoon, hän vaatii.
Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Huttunen pitää päätöstä alueellisen opintolainahyvityksen kokeilemisesta Itä- ja Pohjois-Suomessa iso ja pitkään odotettuna käänteenä suomalaisessa aluepolitiikassa.
– Norjan esimerkin mukainen alueellinen opintolainahyvitys mahdollistaa nuorille monen toiveiden mukaisesti kodin ja elämän rakentamisen myös isoimpien keskusten ulkopuolelle. Se helpottaa osaltaan myös työntekijäpulaa, joka on etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa vakava ongelma, Huttunen korostaa.
Hanna Huttusen mukaan alueellisen opintolainahyvityksen kokeileminen on yhdessä Itä-Suomi-paketin kanssa tärkeä osoitus itärajan maakuntien ihmisille siitä, että heitä ei jätetä oman onnensa nojaan.
– Venäjä-suhteiden katkeaminen sodan vuoksi on muuttanut perinpohjaisesti itäisen Suomen tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. On tärkeää, että suunnitteluvalmiit hankkeet saadaan mahdollisimman nopeasti liikkeelle ja että hankkeet jakautuvat tasa-arvoisesti itäisen Suomen maakuntien välille, Huttunen muistuttaa.
Keskustaedustajat Arto Pirttilahti ja Mikko Savola pitävät hyvänä, että budjettiriihessä kyettiin löytämään ratkaisuja tavallisten ihmisten kohonneiden elinkustannusten kattamiseen.
Keskeisinä vaikuttavina keinoina he näkevät hintojen nousuun vastaavat indeksikorotukset, verovähennysmahdollisuuden suurista sähkölaskuista sekä sähkön arvonlisäveron alentamisen.
Valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Pirttilahti korostaa myös työnalla olevien väylähankkeiden valmistumisen varmistamista inflaatiokorotuksella.
– Ammattikoulujen ohjaavien opettajien pääseminen pysyvän rahoituksen piiriin ja pelastajakoulutuksen vuonna 2024 laajentamiseen myönnetty valmistelurahoitus ovat myös hyvin merkityksellisiä, Pirttilahti huomauttaa.
Ulkoasiainvaliokunnassa sekä maa- ja metsätalousvaliokunnassa istuva Savola puolestaan painottaa ratkaisuja, joilla parannetaan jokaisen arjen turvaa.
– Esimerkiksi maatiloilla kustannuskehitys on jo pitkään ollut katastrofaalinen ja siksi on tärkeää, että energiakriisin ja hintojen nousun kustannuksia kotitalouksille pystytään tasaamaan laajalla paketilla. Niin ikään tärkeää on, että selvitystä tehdään myös tuotantotilojen auttamisesta, Savola muistuttaa.
Pirttilahti ja Savola kiittävät hallitusta myös menokehyksessä pysymisestä.
– Budjetin ollessa edelleen reilusti alijäämäinen on kestävää pitää kiinni sovituista raameista. Tämä budjetti tuo turvaa talveksi, edustajat toteavat yhteisessä tiedotteessaan.
Kansanedustaja Mikko Kärnä kiittelee hallitusta kansalaisten huolen kuulemisesta energianhintojen noustessa, mutta vaatii pikaisia lisätoimia.
– Päätös laskea sähkön arvolisäveroa näkyy suoraan suomalaisten laskuissa. Tärkeitä ovat myös hallituksen luomat erilaiset sähkötukijärjestelmät, erityisesti pienituloisiin kohdistuvat. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä.
– Koska sähkömarkkinan tervehdyttäminen kattohintoja määräämällä vaikuttaa mahdottomalta, on otettava käyttöön Windfall-vero, jossa kohtuuttomia tuottoja verotetaan ankarasti ja jaetaan takaisin kuluttajille, Kärnä vaatii.
Kärnä ehdottaa myös, että hallitus harkitsisi vakavasti ostotarjouksen tekemistä kaikista Fortumin osakkeista.
– Fortum on tällä hetkellä täysin riippuvainen valtion tuesta eikä se kykene toimimaan normaalin pörssiyhtiön tavoin. Tämä vakauttaisi arvioni mukaan sähkömarkkinoita ja sähkön hintaa. Nyt tarvitaan kovia toimia, sillä talvi on tulossa, hän toteaa.