Brysselistä poistunut pääministeri Marin arvioi, että tämän viikon EU-huippukokous olisi voitu järjestää videoyhteydellä
EU-huippukokous Brysselissä oli edelleen käynnissä, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) poistui paikalta mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi.
Loppukokouksen ajan Suomea edusti Ruotsin pääministeri Stefan Löfven, sillä huippukokouspöydässä kunkin jäsenmaan edustajan tulee olla valtion- tai hallituksen johtaja.
– Itsehän edustin Ruotsia viime kokouksessa pääministerin estymisen vuoksi, ja nyt vastavuoroisesti pääministeri Löfven on tarjoutunut ja olen häntä pyytänyt tässä tilanteessa edustamaan Suomea, Marin sanoi medialle lähtönsä jälkeen.
Marin joutui lähtemään, koska hän oli ollut koronavirustartunnan saaneen kansanedustajan Tom Packalénin (ps.) kanssa samoissa tiloissa eduskunnassa keskiviikkona. Packalénin tartunta tuli julkisuuteen tänään aamulla.
Koronavirustilanne vaikutti kaksipäiväiseen huippukokoukseen monilla tavoilla. Myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen joutui eilen poistumaan kokouksesta kesken kaiken saatuaan tiedon mahdollisesta altistumisesta.
Omaehtoisessa koronakaranteenissa oleva Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ei saapunut kokoukseen eilen ollenkaan.
Kokouspaikalla noudatetaan tiukkoja varotoimia epidemian vuoksi. Valtuuskuntien kokoa on rajattu, johtajat käyttävät maskeja ja esimerkiksi mediaa ei päästetä kokouspaikalle raportoimaan.
Epidemiatilanne on pahentunut Euroopassa nopeasti. Marin ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksen vetosivat jo eilen kokouksen alkupuolella Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan Charles Micheliin, että kynnys fyysisiin kokoontumisiin pidettäisiin riittävän korkealla ja tarvittaessa johtajat voisivat kokoustaa videoyhteydellä.
– Mielestäni on syytä katsoa tätä tilannetta, jonka keskellä me kaikki olemme, hyvin vakavasti. Kaikki sen kaltaiset keskustelut, joita voitaisiin järjestää videoyhteydellä, niin näin olisi suotavaa toimia, Marin sanoi.
– Oma näkemykseni on, että esimerkiksi tämä käynnissä oleva kokous olisi voitu järjestää videoyhteydellä. Mutta toki on selvää, että asiasta päättää Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.
Kannanotto videokokouksien puolesta sai vaihtelevan vastaanoton.
– Ymmärrettävästi eri jäsenmailla on erilaisia näkemyksiä siitä, tulisiko kokouksia järjestää videoyhteyksin vai sitten täällä Brysselissä normaalilla tavalla.
Johtajat aikovat palata tarkempaan päästövähennystavoitteeseen vasta joulukuun huippukokouksessa.
Tänään huippukokouksessa keskusteltiin EU:n ulkosuhteista ja erityisesti suhteesta Afrikkaan. Marin ehti käyttää puheenvuoron ulkosuhdekeskustelussa ennen kuin joutui poistumaan paikalta.
Marin kertoi, että hänen kuulemissaan puheenvuoroissa korostettiin EU:n Afrikka-suhteessa tarvittavaa tasavertaisuutta.
– Meidän pitää rakentaa suhdetta, josta hyötyvät molemmat osapuolet, Marin totesi.
Johtajat keskustelevat myös muista ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä. Alkuiltapäivästä Suomen aikaa keskustelu oli siirtynyt Välimeren jännittyneeseen tilanteeseen ja Turkki-suhteeseen. Kokous päättyi kolmelta iltapäivällä.
Eilen EU-maiden johtajat puivat Britannia-neuvottelujen tilaa ja keskustelivat ilmastonmuutoksesta.
Johtajat löysivät illalla yhteisymmärryksen siitä, että EU:n ilmastotavoitetta vuodelle 2030 on kiristettävä. Auki jäi, kuinka kunnianhimoiseksi tavoite viritetään.
Johtajat aikovat palata tarkempaan päästövähennystavoitteeseen vasta joulukuun huippukokouksessa.
EU:n nykyinen vuoden 2030 päästövähennystavoite on 40 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. EU-komissio on esittänyt, että tavoitetta kiristettäisiin vähintään 55 prosenttiin. Suomi ja ainakin kymmenen muuta jäsenmaata ovat kertoneet tukevansa komission kantaa.
Euroopan parlamentti on omalla tahollaan vaatinut vielä tiukempaa kiristystä ja tavoitteen nostamista 60 prosenttiin.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoi STT:lle parlamentin viimeviikkoisen päätöksen jälkeen, että hän aikoo ehdottaa hallitukselle, että Suomi asettuisi tukemaan 60 prosentin päästövähennystavoitetta EU:ssa.
Marin kommentoi nyt, että Suomen kanta EU-tavoitteeseen on edelleen vähintään 55 prosentin vähennys.
– Me emme ole tätä linjausta muuttaneet. Toivon, että jäsenmailta löytyy yhteisymmärrystä, että tämän tavoitteen voimme asettaa joulukuun kokouksessa.