Avohakkuut saavat jatkua valtion mailla – maa- ja metsätalousvaliokunta torjui kansalaisaloitteen, mutta kannustaa jatkuvaan kasvatukseen sopivissa paikoissa

Kansalaisaloitteet

Eduskunta ei kiellä avohakkuita valtion metsissä.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta torjui asiasta laaditun kansalaisaloitteen yksimielisesti. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että Metsähallituksen tuottotavoitteet ja tuloutusvaatimukset asetetaan jatkossa niin, että ne tukevat jatkuvan kasvatuksen lisäämistä siihen soveltuvissa metsissä.

Lausumissaan valiokunta edellyttää muun muassa, että valtion metsissä käytetään monipuolisesti erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä ja kullekin alueelle ja kasvupaikalle valitaan sille parhaiten soveltuva menetelmä.

Maa- ja metsätalousministeriön on myös selvitettävä, miten valtion metsissä voidaan lisätä jatkuvaa kasvatusta erityisesti siihen soveltuvissa suometsissä, virkistys- ja matkailualueilla sekä suoalueiden ja vesistöjen reunoilla.

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle on annettava myös selvitys jatkuvan kasvatuksen lisäämisestä valtion mailla vuoden 2022 loppuun mennessä.

Valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) näki valiokunnan tiedotustilaisuudessa, että kansalaisaloitteen laatijoiden hyvät ja kannatettavat tavoitteet on otettu mietinnössä huomioon. Aloitteen takana on joukko ympäristö- ja luontojärjestöjä.

Kalmari totesi, että tavoitteet eivät kuitenkaan tieteellisen näytön perusteella toteutuisi avohakkuiden kieltämisellä.

– Tutkimusten mukaan on todettu, että metsien kasvu nykyisellä menetelmällä on noin 15–25 prosenttia parempaa.

Kun kasvu on parempaa, myös hiilen sidonta on päätehakkuumenetelmällä eli jaksollisen kasvatuksen menetelmällä parempaa, Kalmari totesi.

Valiokunnan mukaan kuitenkin myös jatkuvassa kasvatuksessa esimerkiksi korpikuusikot ovat tuottaneet ja kasvaneet kohtuullisen hyvin. Erityisesti turvemaille jatkuvapeitteiset menetelmät näyttävät puuntuotannon näkökulmasta sopivan paremmin kuin kangasmaille.

Kaikilla kasvatusmenetelmillä on Kalmarin mukaan monimuotoisuuden näkökulmasta hyvät ja huonot puolensa.

– On lajeja, jotka viihtyvät jatkuvan kasvatuksen metsissä paremmin, kuten tiaiset ja kuukkelit. On lajeja, jotka viihtyvät jaksollisessa kasvatuksessa paremmin, kuten vaikkapa metso, puolukka tai liito-orava.

Kalmari muistutti myös, että jos hakkuumäärä pidettäisiin valtion metsissä samana, ne laajenisivat jatkuvalla kasvatuksella useammalle alueelle.

– Eli 8000 hehtaaria olisi ikään kuin enemmän hakkuiden alla.

Monimuotoisuutta pitää Kalmarin mukaan tukea kaikissa menetelmissä. Esimerkiksi lahopuuta tulee aina jättää.

Kalmarin mukaan siirryttäessä jatkuvaan kasvatukseen puun korjuu tulisi kalliimmaksi. Joissakin kohteissa jatkuva kasvatus voi kuitenkin olla taloudellisempi kasvatusmuoto, kuten erityyppissä suometsissä.

– Jatkuvassa kasvatuksessahan on se hyvä puoli, että siinä ei tarvitse uudistusta tehdä ja kustannuksia ei siihen asiaan mene.

Kalmari myönsi, että avohakkualueet näyttävät monen silmissä rumilta ehkä parinkin vuoden ajan.

– Itse olen yrittänyt ajatella sitä näin, että ei silmääni näytä kauhean kauniilta joku katutyömaakaan Helsingissä. Mutta ajattelen niin, että se on sitten muutaman vuoden päästä taas ihan toisen näköinen.

Kalmari sanoi mietinnön vastaavan puolueensa keskustan toiveita.

– Meille tärkeää on metsien käytön kokonaiskestävyys, se että huomioidaan ympäristökestävyyden lisäksi taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ja meille tärkeää oli myös se, että meidän ei tarvitse menettää työpaikkoja.

Kalmarin mukaan puhtaaseen jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen merkitsisi 250 työpaikan menetystä ja kahden sahan sulkemista.

Vihreät eivät jättäneet mietintöön vastalausetta, vaikka puolueessa on vahvaa kannatusta jatkuvalle kasvatukselle.

– Olemme kannattaneet laajasti näitä tavoitteita, mutta en itsekään ole varma, onko kuitenkaan avohakkuiden kieltäminen lainsäädännöllä paras mahdollinen tapa edetä tässä, vihreiden Jenni Pitko totesi.

Pitkon mukaan oli sinänsä hyvin arvokasta, että asiasta saatiin yksimielinen mietintö, jonka kautta siirtymistä jatkuvan kasvatuksen menetelmään edistetään.