Pärjääminen kolmosluokalla ennustaa myöhempiä opintoja, kertoo tutkimus
Oppilas, joka suoriutuu hyvin perusopetuksen alkuvaiheessa, menestyy todennäköisesti hyvin perusopetuksen loppuun asti ja suuntaa todennäköisemmin lukioon. Tämä ilmenee Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tutkimuksesta.
Samojen oppilaiden koulumenestystä seuranneessa tutkimuksessa oppilaat jaettiin matematiikan ja äidinkielen osaamisen perusteella kolmeen osaamisryhmään: alimpaan, keskimmäiseen ja ylimpään.
Kaksi kolmasosaa kolmannella luokalla ylimpään ryhmään kuuluneista kuului siihen myös kuudennella luokalla. Heistä noin kaksi kolmasosaa siirtyi lukioon. Alimmasta osaamisryhmästä yhtä suuri osuus jatkoi ammatilliseen koulutukseen.
Yhteys oli vielä selvempi kun tarkasteltiin ylempiä luokkia. Yhdeksännen luokan ylimmästä osaamisryhmästä 80 prosenttia siirtyi lukioon, alimmasta 83 prosenttia ammatilliseen koulutukseen.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että myös vanhempien sosioekonominen asema oli yhteydessä nuorten koulutuspolkuihin ja koulumenestykseen.
Ylempien toimihenkilöiden lapset kuuluivat muita useammin ylimpään osaamisryhmään, kun taas työntekijöiden, työttömien ja eläkeläisten lapset sijoittavat muita useammin alimpaan ryhmään. Ylempien toimihenkilöiden lapsista 61 prosenttia siirtyi lukioon. Työntekijöiden lapsilla vastaava osuus oli 34 prosenttia.
Johtava arviointiasiantuntija Matti Suomilammi sanoo tutkimuksen vahvistaneen näkemyksen, että koulutuspolut ovat melko pysyviä. Pärjääminen kolmosluokalla ennustaa pitkälti sitä, miten koulutus etenee. Vanhempien sosioekonomisella taustalla on suuri merkitys, mutta myös kodin tuki vaikuttaa paljon.
– Minkälaisessa ympäristössä lapsi kasvaa, miten paljon hänelle luetaan, kuinka paljon joutuu käyttämään aikaa läksyihin ja onko perusasiat kotona kunnossa. Sillä on merkitystä, Suomilammi sanoi STT:lle.
Tutkimuksessa seurattiin perusopetuksen aikana yli 3 500:aa oppilasta vuosina 2005–2012. Näitä tietoja täydennettiin myöhemmin tarkastelemalla oppilaiden koulutusta ja sosioekonomista asemaa nuorella aikuisiällä. Koulutustausta oli siihen vahvasti yhteydessä.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet sijoittuivat tavallisimmin ylemmiksi ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet alemmiksi toimihenkilöiksi.
Suomilammin mukaan oppimista olisi tärkeää tukea jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen alkuvuosina.
– Ne satsaukset ovat sellaisia, jotka näkyvät koko elämän läpi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että nuorten korkeakoulutettujen osuus nostetaan 60 prosenttiin vuonna 2040. Suomilammi totesi, että tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi, että ammattikoulua käyneet oppilaat suuremmassa määrin päätyisivät suorittamaan korkeakouluopintoja.