Anttila kaipaa talouselämän naisille lisää itsetuntoa

Eduskunta juhlii tänään naisten äänioikeutta. Naiset saivat päivälleen 110 vuotta sitten äänioikeuden ja mahdollisuuden asettua ehdolle eduskuntavaaleissa.

Naisjärjestöjen tasa-arvotyön konkari, eduskunnassa vuodesta 1983 istunut Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sanoo, että naisten asema poliittisessa päätöksenteossa on kohtalaisen hyvä.

– Olemme murtaneet kaikki lasikatot. Naisia on valittu kaikkiin tehtäviin, hän kiittelee.

Nyt odotukset ovat Anttilan mielestä talouselämän puolella. Vaikka naiset ovat korkeasti koulutettuja, jotain puuttuu.

– Osalla naisista on liian heikko itsetunto. Talouselämän maailmassa pitää osata pitää puolensa, vaatia palkankorotusta ja pyrkiä parempiin asemiin, hän määrittelee.

Anttila on johtanut muun muassa keskustanaisia ja pitkään myös Naisjärjestöjen keskusliittoa. Hän painottaa, että naisten itsetuntoa pitää vahvistaa. Sitä naisjärjestöt Anttilan mukaan tekevät rohkaisemalla ja kannustamalla.

Työelämään Anttila odottaa myös samapalkkaisuuden etenemistä ja joustavampia työaikoja perhevelvoitteiden hoitamiseksi.

Juhlaistunnossa eduskunta puhuu tasa-arvosta vakauden edistäjänä. Anttila muistuttaa, mikä on olennaista yhteiskunnallisen vakauden turvaamisessa.

– Eri asemassa olevia ihmisiä on kohdeltava tasa-arvoisesti niin, että he kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan ja sen rakentamiseen yhdenvertaisina jäseninä.

Hän näkee tässä suurtyöttömyyden pahana ongelmana. Ihmiset syrjäytyvät työttömyyden takia. Tämä koskee hänen mukaansa 400 000 ihmistä.

– He voivat pahoin, kun ei ole työtä eikä siten elämälle tarkoitusta.

– Meidän pitäisi kilpailukykysopimuksen kautta ja muutenkin pystyä luomaan työtä, jotta ihmiset voisivat integroitua yhteiskuntaan täysivaltaisina jäseniä. Ihmiset voivat kokea olevansa osa yhteiskuntaa, kun heillä on siinä paikka, Anttila korostaa.

Suomen naiset saivat kolmantena maailmassa äänioikeuden. Edelle ehtivät Uusi Seelanti ja Australia.

Aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikien säätyvaltiopäivät hyväksyivät uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain kesäkuun 1. päivänä 1906. Uudistuksella siirryttiin yksikamariseen eduskuntaan ja äänioikeus oli muutamin poikkeuksin yleinen ja yhtäläinen.

Äänioikeus tuli 24-vuotiaille. Käytössä oli niin sanottu listavaali. Siinä puolue asettaa ehdokkaat siihen järjestykseen, jossa se toivoo heidän tulevan valituksi. Näin äänestäjä äänesti vain puoluetta.

Listavaalista siirryttiin nykyiseen henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmään vasta vuonna 1955.

Ensimmäinen yksikamarinen eduskunta valittiin vuonna 1907. Siihen tuli 19 naista. Naisten osuus kansanedustajista oli 19,5 prosenttia.

Enimmillään naisia oli eduskunnassa 2011–2015, määrä oli 85 (42,5 pros.) Nyt eduskunnassa on 83 naista. Vähiten naisia tuli eduskuntaan vuoden 1930 vaaleissa, vain 11 (5,5 pros.).

Maalaisliitto/keskustan ensimmäinen naisedustaja oli kansakoulunopettaja Hilma Räsänen. Hän edusti Viipurin läänin itäistä vaalipiiriä. Nykyisessä keskustan 49 jäsenen eduskuntaryhmässä on 14 naista.

Naiset ovat vuosikymmenten saatossa rikkoneet niin sanottuja politiikan lasikattoja. Ensimmäinen naisministeri oli Miina Sillanpää (sd.) vuosina 1926–27. Hän toimi toisena sosiaaliministerinä.

Sittemmin naiset ovat nousseet myös miesten perinteisille ministerinpaikoille. Elisabet Rehn (r.) toimi puolustusministerinä 1990-luvun alussa ja oli vähällä päästä presidentiksi vuoden 1994 vaaleissa.

Riitta Uosukaisesta (kok.) tuli eduskunnan puhemies 1994, Tarja Halosesta (sd.) ensin ulkoministeri 1995 ja presidentti 2000.

Anneli Jäätteenmäki (kesk.) on ensimmäinen naispääministeri (2003) ja Jutta Urpilainen (sd.) ensimmäinen nainen valtiovarainministerinä (2011–2004).

Juha Sipilän (kesk.) 14 ministerin hallituksessa on viisi naista.

Lähde: Eduskunnan kirjaston tietopaketti