Annika Saarikko: Maailmalla viriää kilpailu yhteiskuntamallien paremmuudesta

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on pettynyt Euroopan unionin nykytilaan.

– Olen huolestunut siitä, että Euroopan unionin päätöksenteko ei seuraa samoja syvävirtoja, joita pitkin kansalaisten tämänhetkiset toiveet unionista kulkevat, Saarikko sanoi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjapuheessaan Paasikivi-Seuran tilaisuudessa.

Keskustajohtajasta ei ole yllättävää, että uusimmassa eurobarometrissa epäluottamus EU:ta kohtaan oli lisääntynyt vuoden takaisesta.

Saarikko kokee, että kansalaisten silmissä on epäselvää, mihin suuntaan unionia ollaan viemässä.

Tiede- ja kulttuuriministerin mukaan analyysi Britannian EU-eroon johtaneista syistä on jäänyt puolitiehen.

– Mitä jäsenvaltiot ja niiden kansalaiset Euroopalta toivovat? Oliko brexit myrskyvaroitus, jonka äärelle pitäisi hetkeksi vielä pysähtyä koko yhteisömme yhdessä?  

Saarikko alleviivaa olevansa EU:n kannattaja uskovansa siihen länsimaisena arvoyhteisönä. Hän kuitenkin pelkää, että unionin päättäjät jättävät protestimielialalle liikaa sytykkeitä.

– Onko se, mitä komissiossa ylätasolla suunnitellaan ja parlamentissa sekä neuvostossa päätetään, sitä mitä kansalaiset todella unionilta toivovat? Uskon aika monen kokevan, että EU puuttuu liikaa pieniin asioihin ja suuret kysymykset jäävät hoitamatta. 

Saarikko lupaa, että keskusta etsii aktiivisesti keinoja EU:n uudistamiseksi.

– Sanon jo tässä kohdin: ei enemmän EU:ta. Mutta kyllä, parempaa EU:ta.  

Erityisen huolissani olen oman sukupolveni Venäjä-osaamisesta.

Annika Saarikko

Saarikko on harmissaan siitä, että tiivis yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kautta näyttää ainakin jossain määrin menettäneensä voimaansa.

– On siirrytty suurvaltojen ja kahdenvälisten suhteiden maailmaan.

Hän näkee, että koronakriisi on entisestään korostanut valtioiden halua puolustaa omia kansalaisiaan. Saarikosta reaalipolitiikka on tehnyt paluun.

Saarikko ei usko, että Joe Bidenin valinta Yhdysvaltain presidentiksi muuttaa kovin nopeasti supervallan ulkopolitiikan kurssia.

Saarikko uskoo, että ainakin aluksi Bidenin katse on tiukasti Yhdysvaltain tautitilanteen ja taloushaasteiden hoitamisessa.

– Pidän tärkeänä, että kykenemme luomaan demokraattihallintoon vahvan ja todellisen yhteistyösuhteen, jossa myös Suomea itsenäisenä toimijana kuunnellaan. Edellisen hallinnon aikana saavutimme tämän aseman. Emme voi laskea suhdettamme pelkästään Euroopan unionin varaan.

Kiinaa Saarikko pitää tulevien vuosikymmenten ”suurimpana muuttujana”.

– Meidän on käytettävä harkintaa siinä, millä tavoin puutumme Kiinan sisäisiin asioihin. Suomi kertoo kantansa Kiinalle, eleettömästi mutta selkeästi. Julkisuus ei useinkaan ole paras tapa hoitaa vaikeita asioita.   

Saarikko arvioi, että maailmalla on viriämässä uudelleen vertailu yhteiskuntamallien paremmuudesta.

– Kiinan ja läntisten maiden suhteessa korostuu myös erilaisten yhteiskuntamallien kohtaaminen, pahimmillaan törmääminen.

Venäjän tilanne on Saarikosta ”monella tapaa kriittinen”.

– Kiinnittäisin kuitenkin huomioni Venäjän viimeaikaisiin kommentteihin suhteiden katkaisemisesta Euroopan unioniin. Tämän pitää viimeistään herättää Euroopan unioni ja Suomi. Meidän on pohdittava strategisesti suhdettamme Venäjään. 

Saarikko kertoo olevansa huolissaan siitä, ettei Suomessa tehdä riittävän syvällistä Venäjä-analyysia.

– Erityisen huolissani olen oman sukupolveni Venäjä-osaamisesta. Keskustelu Suomen ja Venäjän suhteissa on viime aikoina kiteytynyt lähinnä kinasteluun omien johtajiemme Twitter-viesteistä.

Keskustajohtajan mukaan puolue tukee täysin EU:n Venäjälle määräämiä pakotteita. Hän kuitenkin toivoo, että keinovalikoima voisi olla monipuolisempi.

–  Meidän tulisi tässäkin katsoa asiaa enemmän kansalaisen silmin. Miten kehitämme jokapäiväisiä yhteyksiä tavallisten suomalaisten ja venäläisten välillä? Entä miten lisäämme yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan tasolla? 

Vaikka kansainvälinen politiikka on liikahtanut raadollisempaan suuntaan, Saarikon keskusta pysyy perinteisessä Nato-kannassaan.

– Meidän on säilytettävä kansallinen liikkumatila. Tarkoitan tällä vahvaa itsenäistä puolustusta, hyviä suhteita naapureihin, tiivistä yhteistyötä Ruotsin kanssa sekä Nato-kumppanuutta, pitäen sisällään mahdollisuuden hakea jäsenyyttä.

Saarikon puheen voi katsoa kokonaisuudessaan täältä.