Anne Kalmari kasvattaa karjaa, mutta ei suosittele alaa tyttärelleen: "Siitä ei jää käteen mitään"
Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari on kasvattanut kasvattanut karjaa, ensin lypsylehmiä ja sitten ylämaankarjaa kotitilallaan Kivijärvellä 1990-luvulta lähtien.
Skotlannista peräisin oleva vanha lihakarjarotu sopeutuu karuihin oloihin ja laiduntaa ulkona ympäri vuoden, pitäen samalla huolen perinnemaisemien luonnonmukaisesta hoidosta.
Rotuun ihastunut Kalmari ei kuitenkaan suosittele nautojen pitämistä aikuiselle tyttärelleen, joka on aikonut jatkaa tilaa.
– Kyllä meiltä naudat lähtevät pois. Näinhän on jo tapahtunut todella monessa paikassa, Kalmari sanoo eduskunnan kuppilassa.
– Lihakarjaa ei kannata pitää, koska siitä ei jää käteen mitään.
Kalmari kehuu ylämaankarjan lihaa upean marmoriseksi pihvilihaksi.
Kalmari näkee ”hirveän yksinkertaisen syyn” sille, miksi ruokakaupoissa on nyt nähty pulaa naudan jauhelihasta.
– Markkinataloudessa pitäisi tapahtua niin, että kun kysyntä ylittää tarjonnan, tuotteen hinta nousee. Mutta Suomessa hinta ei nouse. Meillä on kahden kaupan oligopoli ja ne määräävät hinnat, hän sanoo S- ja K-ryhmistä.
Hän ihmettelee, nousevatko tuottajahinnat koskaan, jos niin ei tapahdu edes tässä tilanteessa.
– Meillä ei ole terveet markkinat, Kalmari summaa.
Naudanlihaa saadaan pääosin lypsylehmistä, ja maitotilojen väheneminen näkyy nyt kauppojen hyllyillä. Vähärasvaisen jauhelihan kysyntä on kasvanut samalla, kun tiloja on ajettu alas.
Kalmarin mukaan on kuitenkin aivan ”p-puhetta” väittää, että kauppaan ei saataisi jauhelihaa.
– Kaupoillahan on myllyt takahuoneessa, ei muuta kuin vetämään pihviä tai sisäfilettä jauhelihaksi, hän napauttaa.
– Mutta kysehän on tietysti hinnasta. Meillä jauheliha on bulkkituote.
Kalmarin mukaan on luontevaa, että lihanjalostusyritykset vievät tuotteensa sinne, missä niistä saadaan parempaa hintaa kuin Suomessa.
– Puolassa naudanlihakilon tuottajahinta on kaksi euroa korkeampi kuin Suomessa, hän huomauttaa.
Viidennen kauden keskisuomalainen kansanedustaja Kalmari, 57, on vaikuttanut eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa vuodesta 2007 lähtien. Vuodet 2017–2023 hän toimi valiokunnan puheenjohtajana ja nyt varapuheenjohtajana.
Kalmari vertaa kauppajättejä metsäteollisuuteen, joka ei halunnut maksaa metsänomistajille riittävää hintaa kuitupuusta.
– Mieluummin laitettiin tukkipuuta sellukattilaan, jotta hinnat saatiin pidettyä matalana.
Kalmari pahoin pelkää, että lihan saatavuusongelmat pahenevat tulevaisuudessa tuotannon heikon kannattavuuden vuoksi.
– Hintojen nostaminen antaisi viestin siitä, että tällä alalla voi olla kannattavaa toimintaa.
Kalmari ei usko, että maatalouden kriisipaketti olisi ratkaisu tilanteeseen. Kriisipaketit ovat laastareita, jotka eivät korjaa pitkäkestoista tuotannon kannattamattomuutta.
– Jokainen viljelijä toivoo, että se raha tulisi markkinoilta. Kauppahan meillä tekee eurooppalaisittain ennätystuloksia, hän sanoo.
Politiikan toimillakin asiaa on yritetty korjata jo pitkään. Kalmarin mielestä kilpailulaki pitäisi jälleen avata. Maatalouden tulevaisuus menee siis sekä maa- ja metsätalousministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön tonteille.
– Mutta nythän kaupat ovat kokoomuksen erityissuojeluksessa, Kalmari sanoo.
Kalmari on pohtinut, että kauppojen vahva asema voi vaikeuttaa myös suomalaista ruokavientiä maailmalle.
– Isommat toimijat eivät ehkä uskalla lähteä oman kaupan markkinoilta pois, koska ne pelkäävät, että eivät pääse sinne samalla volyymillä takaisin.
Kaupat ovat kokoomuksen erityissuojeluksessa.
Anne Kalmari
Petteri Orpon (kok.) hallituksen ilmastopolitiikkaan tuli painetta Luonnonvarakeskuksen tammikuisesta ilmoituksesta, jonka mukaan Suomen metsät ovat puuttuneet päästölähteeksi.
Suomella on suuria vaikeuksia saavuttaa ilmastolain tavoitetta hiilineutraaliudesta vuonna 2035, jos hiilipäästöt ovat suuremmat kuin -nielut.
Suomi on jäämässä reippaasti jälkeen myös EU:n ilmastotavoitteista, mikä voi merkitä kallista hiilinielulaskua.
Metsien päästöjen taustalla vaikuttavat hakkuut sekä esimerkiksi metsän ikääntyminen ja ilmaston lämpeneminen, joka lisää maaperässä käynnissä olevia, päästöjä aiheuttavia hajoamisprosesseja. Turvemaata on myös Suomessa paljon.
Kalmari pitää ainoana hyväksyttävänä mallina sitä, että ilmastolaskelmat tehdään eurooppalaisittain samalta pohjalta. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Romaniassa turvepeltojen päästöjä ei oteta laskelmiin mukaan ollenkaan.
– Olen itse akateeminen ihminen ja arvostan tiedettä, mutta kun nämä laskentamallit ovat poliittisesti päätettyjä, niin tämä ei ihan oikeasti ole luonnontiedettä, maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta valmistunut Kalmari sanoo.
– Jos meidän pitää nyt maksaa joillekin semmoisille EU-maille, joilla ei juurikaan ole metsiä, niin tämä ei vain toimi.
Kalmarin mukaan ilmastonmuutoksesta kannattaa olla huolissaan myös metsien kannalta.
– Kun talvet leutonevat, erilaiset kasvitaudit voivat lisääntyä eivätkä havupuut välttämättä menesty. On tärkeää koko ajan olla hereillä ja lisätä vaikka sekametsiä, sehän lisää monimuotoisuuttakin samalla.
Vaalikoneiden mukaan Kalmari sijoittuu keskustassa arvokartan vasempaan laitaan, mutta silti hän sanoo puolustavansa ”fanaattisesti” yrittäjiä.
Keskustassa palkansaajan ja yrittäjän välillä ei kenties olekaan suurta vastakkainasettelua, hän pohtii.
– Varsinkin kun kyse on pienistä yrityksistä, niin aika usein yrittäjä on heikommassa asemassa kuin hänen ensimmäinen työntekijänsä.
Kalmarin mielestä nykyisestä hallituksesta ei ole löytynyt pienten yritysten puolustajia.
– Lähtökohtaisesti voisi ajatella, että kokoomus on yrittäjien puolella, mutta se pätee tosi suuriin yrityksiin ja terveysalan jätteihin.
Kalmari uskoo, että keskusta näyttäytyy nyt palkansaajien puolueena.
– Tästä puolueesta löytyy koti tavalliselle palkansaajalle, joka ei osallistu vappumarsseille eikä ole kiihkeä vasemmistolainen, vaan ymmärtää niin palkansaajaa kuin yrittäjää.
Kalmari sanoo, ettei hän pitkän linjan poliitikkona yllättynyt siitä, että perussuomalaisten suosio tulee ryminällä alas hallituksessa.
– Hehän antoivat sellaisen mielikuvan, että maahanmuuttopolitiikkaa rajoittamalla säästetään miljardeja, joista riittää niin hoiva-alalle kuin opettajille. He lupasivat olla heikompiosaisten puolella. Nyt tämä kaikki on osoittautunut täysin päinvastaiseksi toiminnaksi.
Kalmari sanoo, että keskustan ja SDP:n punamultayhteistyö sopisi hänelle tulevassa hallituksessa, mutta ”vihervasemmistolainen ajatusmaailma ei kerta kaikkiaan sovi pirtaan”.
– Väitän, että elän aika paljon vihreämpää elämää kuin moni täällä kivihiilellä lämmitetyissä betonibunkkereissa.