Analyysi: Tiedustelulaki vakavoittaa eduskunnan, viinalain prosenttiäänestys luo karnevaalitunnelmaa

Alkuperäiseen loistoonsa palautetussa Eduskuntatalossa riittää vilskettä koko syyskauden.

Sen takaavat paitsi remontoituun taloon virtaavat vierailijaryhmät, myös muutamat poliittisesti kimurantit lakiuudistukset ja puolueissa meneillään olevat valtapelit.

Poikkeuksellisin syksyllä eduskunnan eteen tulevista esityksistä on uusi tiedustelulaki. Suojelupoliisin ja sotilastiedustelun verkkovalvontavaltuuksia lisäävä laki yritetään viedä läpi perustuslain säätämisjärjestyksessä – vieläpä kiireellisenä viiden kuudesosan enemmistöllä.

Kiirellistä säätämisjärjestystä ei ole käytetty uuden perustuslain aikana. Viimeksi sitä tarvittiin vuonna 1998, kun vanhaan valtiopäiväjärjestykseen tehtiin Euroopan parlamentin jäsenyyden edellyttämiä muutoksia.

Oppositiosta vihreät ja vasemmistoliitto ja myös SDP ovat suhtautuneet epäluuloisesti hankkeeseen, varsinkin kiireelliseksi julistamiseen, ja syynäävät esityksen pilkkuja myöten.

Oppositio kuitenkaan tuskin asettuu poikkiteloin hankkeelle. Paukut kannattaa säästää mieluummin hallituksen kaavailemiin turvapaikkapolitiikan kiristyksiin, kuin kansallisen turvallisuuden nimissä säädettävään ja parlamentaarisesti huolella pohjustettuun tiedustelulakiin.

Syksyn mielenkiintoisin äänestys käytäneen jo värikkäitä vaiheita nähneestä alkoholilaista.

Hallitusryhmät sopivat alkukesästä, että niiden kansanedustajat saavat äänestää ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuudesta vapain käsin niin sanottuna omantunnon kysymyksenä.

Hallituksen esitys on, että alkoholipitoisuuden yläraja nostetaan 5,5 prosenttiin, mikä toisi A-oluet ja vahvat lonkerot ja limuviinat kauppojen hyllyille.

Ennen ratkaisua saatetaan nähdä kuitenkin lähihistorian värikkäin äänestyssirkus.

Osa vastaesityksistä kirjautetaan jo valiokunnan mietintöön, joten niihin osataan varautua.

Esityksiä voi kuitenkin tulla vielä salissa lisää, mikä voi sotkea monen ryhmän ja edustajan pasmat.

Väliäänestyksissä voi periaatteessa olla toisiaan vastassa kirjava joukko esityksiä kieltolain palauttamisesta väkevien vapauttamiseen ja kaikkea siltä väliltä.

Loogisinta olisi äänestää lopulta 4,7 prosentin nykylinjan ja hallituksen esityksen väliltä, mutta yllätyksiäkin voi tulla.

Omantunnon kysymyksiin eduskunta joutuu paneutumaan, kun se ottaa kantaa kansalaisaloitteeseen eutanasian sallimisesta.

Valmiutta armokuoleman hyväksymiseen ei eduskunnasta vielä löydy, mutta aloite testaa joka tapauksessa mielenkiintoisella tavalla puolueiden ja yksittäisten edustajien arvot.

Hallitus-oppositio -asetelma meni uusiksi kesäkuussa, kun perussuomalaiset hajosi dramaattisesti puoluekokousvalintojensa seurauksena.

Vaikka hallitusrintaman enemmistö kapeni perussuomalaisten jakautumisessa, se riittää kuitenkin hyvin luottamusäänestysten selvittämiseen.

Tiukkaa poissaolokuria kuitenkin tarvitaan – ja myös sinisten riittävää poliittista ruokintaa, koska hallituksen enemmistö on heidän varassaan.

Perussuomalaiset käyttävät varmasti kaikki mahdolliset tilaisuutensa hallituspaikkansa ”ryöstäneiden” sinisten ja muun hallituksen sättimiseen.

Ongelmana on kuitenkin, ettei nyt 17-jäsenisen ryhmän koko riitä välikysymysten laatimiseen, ja yhteistyökumppaneita voi olla vaikea löytää.

Isojen puolueiden sarjassakin on uutta vipinää, kun viimeisimpien gallupien valossa sinne on vahvasti tunkemassa vihreät. Se tietää murheita varsinkin opposition henkisen johtajuuden menettäneelle SDP:lle, joka on jälleen surkeassa jamassa kannatus- ja johtajuuskriiseineen.

Keskusta saa puolestaan jännittää sitä, mitä tekee europarlamentaarikko Paavo Väyrynen, joka on vihjaillut paluullaan eduskunnan remontin valmistuttua.

Jos Väyrynen jättää Brysselin ja perustaa kansalaispuolueelleen eduskuntaryhmän, kamppeensa joutuu pakkaamaan keskustan lappilainen edustaja Mikko Kärnä.

Eduskuntatalo on työympäristönä uusi kokemus lähes 60:lle viime vaaleissa valitulle kansanedustajalle.

Useimmat heistä päässevät kokeilemaan puheen pitämistä perinteikkäässä isossa salissa viimeistään parin viikon päästä budjetin lähetekeskustelussa.

Puhemies Maria Lohelalla (sin.) riittää töitä itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumien emännöinnissä. Varsinainen juhlaistunto pidetään itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta.

Lohelan työt puhemiehenä taitavat samalla päättyä juhlavuoteen. Helmikuussa käytävässä puhemiesvaalissa paikan ottanee toiseksi suurimmaksi hallituspuolueeksi noussut kokoomus.