Analyysi: Sote-sodassa saatiin aikaan välirauha – mutta kuinka kauan se kestää?

Hallituksen sote- ja maakuntauudistus eteni jälleen viime viikolla, kun keskusta ja kokoomus pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että jättireformin valinnanvapauslait voidaan laittaa lausuntokierrokselle.

Ministeriö joutui valmistelemaan valinnanvapauslakeja uudestaan, koska eduskunnan perustuslakivaliokunta näytti niille punaista valoa viime kesänä.

Syksyn aikana kiisteltyjä lakeja hiottiin sosiaali- ja terveysministeriössä virkavalmisteluna. Tavoitteena oli saada niistä sellaiset, että ne läpäisevät eduskunnan käsittelyn.

Kun virkavalmistelu oli tullut valmiiksi, alkoi kokoomuksen iltalypsy.

Oikeistopuolue halusi kirjata lakiin mahdollisimman laajan valinnanvapauden ja velvoittaa maakunnat tarjoamaan asiakasseteleitä myös suuressa osassa erikoissairaanhoidon palveluita.

Esimerkiksi kiireettömän leikkauksen tarpeessa oleva asiakas voisi käytännössä itse valita, mistä leikkauksensa hankkii.

Neuvottelut käytiin suljettujen ovien takana, joten täyttä selvyyttä kokoomuksen vaatimuksista ei ole. Keskustalähteiden mukaan kokoomuslaiset halusivat jakaa asiakasseteleitä varsin ronskeilla otteilla.

Ajatus kilpailun lisäämisestä kiireettömissä leikkauksissa kuulostaa äkkiseltään hyvältä, mutta siihen sisältyy isoja riskejä.

Kiireettömien operaatioiden, kuten lonkka- ja kaihileikkausten, lisäksi julkisen puolen erikoislääkärit nimittäin hoitavat päivystyksiä pelastaen ihmishenkiä sairauskohtauksen tai onnettomuuden sattuessa.

Näistä erikoissairaanhoidon ammattilaisista on jo nyt pulaa eri puolilla Suomea, joten heidän osaamistaan ei haluta ripotella pois päivystävistä sairaaloista yksityisiin terveyspalveluyrityksiin.

Päivystävä sairaala vaatii toimiakseen tehokkaasti myös ison määrän kiireettömiä toimenpiteitä.

Niinpä keskusta ja monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että valinnanvapautta voi ulottaa erikoissairaanhoitoon vain erittäin rajatusti.

Monien asiantuntijoiden mielestä valinnanvapautta voi ulottaa erikoissairaanhoitoon vain erittäin rajatusti.

Iltalypsyn lopputuloksena oli erikoinen näytelmä. Valinnanvapauslakien esittely medialle peruttiin, kun hallituspuolueet kuuntelivat jälleen kerran pika-aikataululla asiantuntijoita ja kävivät tiukkoja neuvotteluja suljettujen ovien takana.

Lopputulemaksi saatiin lakiluonnos, jonka myös keskustalaiset olivat pitkin hampain valmiita lähettämään asiantuntijoiden arvioitavaksi.

Miltä hyväksytty valinnanvapauslakiluonnos sitten näyttää? Suuri osa siitä on tuttua viime keväältä.

Valinnanvapaus hoituu laissa kolmella välineellä.

Ensinnäkin suomalaiset pääsevät jatkossa valitsemaan, mistä sote-keskuksesta he terveyspalvelunsa hankkivat.

Valinta voi kohdistua niin yksityiseen, oman maakunnan kuin jonkun muun maakunnan sote-keskukseen. Vastaava valinnanvapaus koskee hammashoitoa.

Toiseksi, maakuntien pitää tarjota asukkailleen asiakasseteleitä määrättyjen palveluiden hankkimiseen yksityisiltä yrityksiltä. Arvion palveluntarpeesta tekee maakunta.

Asiakasmaksu on vakio riippumatta siitä, mistä asiakas palvelunsa asiakassetelillä hankkii. Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, maakunnan pitää järjestää palvelut muulla tavalla.

Kolmanneksi, paljon palveluita tarvitseville räätälöidään henkilökohtainen budjetti eli rahasumma, jolla asiakas voi hankkia hoitoa.

Laissa on määritelty, mihin palveluihin maakunnan pitää asiakasseteleitä tarjota. Niihin kuuluvat muun muassa kotipalvelut, kotihoito, vammaispalvelut ja kuntoutuksen vastaanottokäynnit.

Ristiriitaisimmat lakikohdat liittyvät erikoissairaanhoitoon. Lakiluonnoksen mukaan asiakasseteliä olisi tarjottava erittäin laajaan valikoimaan erikoissairaanhoidon palveluita.

Takaporttina on lakiluonnoksen vaatimus, jonka mukaan maakunta saa rajata asiakassetelin käyttöä, jos se on välttämätöntä palvelukokonaisuuksien toimivuuden, palvelujen kustannustehokkaan järjestämisen tai potilasturvallisuuden takia.

Käytännössä on tulkintakysymys, mitkä tapaukset täyttävät lain vaatimukset.

Viime kädessä asia saatetaan punnita maakuntien ja yksityisten terveyspalveluyritysten välisissä oikeudenkäynneissä.

Keskustan eduskuntaryhmän hyväksyntä lakiluonnokselle tuli pitkän keskustelun päätteeksi.

Hyväksynnän ehto oli, että hallitus ottaa asiantuntijoiden lausuntokierroksella antaman palautteen vakavasti.

Kansanedustajien puheenvuoroista päätelleen keskustalaiset pelkäävät, että maakunnat eivät voi taata erikoissairaanhoidon toimivuutta edes lakiin kirjoitettujen takaporttien avulla.

Pysyvän rauhansopimuksen sijaan lain lähettäminen lausuntokierrokselle vaikuttaakin pikemmin välirauhalta. Aseita ei ole kerätty säilöön, vaan niitä öljytään jo tulevia taistoja varten.

Ellei ihmeitä tapahdu, vääntöä on seuraavan kerran luvassa viimeistään keväällä, kun lopullinen hallituksen esitys annetaan eduskunnalle.