Analyysi: Presidenttikisassa korrekti avaus, mutta väiteltävää riittää vielä

Korrekti, asiallinen, hetkittäin jopa hauska.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n Finlandia-talossa järjestämä presidentinvaalien ensimmäinen kunnollinen ehdokaspaneeli täytti kelvollisesti tehtävänsä pelin avaajana.

EVA:n johtajan Matti Apusen vetämän paneelin painoarvoa nosti se, että nyt istuva presidentti Sauli Niinistö laskeutui ensimmäistä kertaa presidentillisestä ylhäisyydestään muiden ehdokkaiden joukkoon.

Niinistöllä ei näyttänyt olevan mainittavia vaikeuksia ehdokkaan nuttuun sonnustautumisessa. Kansanliikkeen ja nyt myös kokoomuksen ehdokas sanoi asioita paitsi suoraan, myös tapansa mukaan hieman kryptisemmin.

Niinistö muisti muun muassa tölväistä edellisiä hallituksia kovien talouspäätösten tekemättä jättämisestä ja kehaista nykyistä siitä, että nyt niitä on tehty. Omat valtiovarainministeriajatkin tulivat jossain välissä mieleen.

Keskustan ehdokas Matti Vanhanen pääsi hieman pistämään Niinistöä kysymällä tältä Puolustusvoimien määrärahaleikkauksista, joita pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa tehtiin.

Vanhanen muistutti, että Kataisen hallituksen leikkauksista noin 200 miljoonaa eli kuudesosa kohdistui puolustukseen, vaikka edellisellä vuosikymmenellä puolustusmenoja oli johdonmukaisesti nostettu. Hän kysyi Niinistöltä, eikö tälle presidenttinä tullut mieleen käyttää julkista puheenvuoroa puolustusmäärärahojen säästämiseksi leikkauksilta.

Niinistö selitti kyllä pyrkineensä vaikuttamaan asiaan muilla foorumeilla, kuten tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.

Muuten Niinistön ja kisan toisen valtiomiessarjalaisen Vanhasen välille ei jännitteitä syntynyt.

Niinistö näki toivomisen varaa siinä, miten Euroopan unionissa suhtaudutaan yhteiseen puolustukseen ja sen kehittämiseen.

Hän kysyi, mikä on sellainen unioni, joka ei ensimmäisenä tehtävänään takaa kansalaistensa turvaa ja vastasi: ”Minusta se ei ole minkäänlainen unioni”.

Jos presidentin tokaisu kuulosti tutulta, niin ei ihme. Saman kysymyksen ja vastauksen esitti hiljattain toisaalla Puolustusvoimien entinen komentaja Gustav Hägglund.

Kiinnostavamman arvion Niinistö esitti liittoutumisesta sotilaallisista kriiseissä tai niiden uhan alla.

Niinistö muistutti kahteenkin otteeseen – historian kokemuksiin tosin viitaten – että liittoutumia syntyy joka tapauksessa hakematta mitään jäsenyyksiä, kun tilanne on tarpeeksi kriittinen.

Liittoutumisen ja liittoutumattomuuden kysymyksiin palattaneen vaalien alla moneen kertaan pitkin matkaa, kiitos Nato-jäsenyyttä vieläpä ilman kansanäänestystä kannattavan RKP:n ehdokkaan Nils Torvaldsin.

Ainoana Nato-ehdokkaana ja suorasukaisena Venäjän arvostelijana Torvaldsissa saattaa olla potentiaalia pieneen yllätykseen kisassa. Europarlamentaarikko osoitti EVA:n paneelissa suorapuheisuutensa ja terävyytensä ja hauskuutti yleisöä useaan kertaan nokkelilla sutkauksillaan.

Toinen ääripää on SDP:n Tuula Haatainen, jonka ominta tonttia kovat ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset eivät ole.

Haatainen uuvuttaa kuulijat pitkillä, latteilla ja polveilevilla vastauksilla, jotka eivät vie keskustelua eteenpäin. SDP:n ehdokas saattaa kilpailla vielä koko kisan jumbosijasta, ellei esiintyminen ja sanoma matkalla terävöidy.

Vihreiden Pekka Haaviston voi olla vaikeaa uusia viime vaalien ilmiönsä, mutta vaalikeskusteluissa muuten vaalien välillä melko näkymätön poliitikko on omiaan.

Perussuomalaisten kohutulla ehdokkaalla Laura Huhtasaarella ruuti oli vielä märkää ja amerikkalaisesikuva Donald Trumpinkin puolustaminen jäi vaisuksi. Vasemmistoliiton Merja Kyllönen ei paneeliin osallistunut.