Analyysi: Orbán pönkittää valtaansa pelolla
Lokakuussa 1956 Unkarissa kuohui. Kansalaiset nousivat barrikadeille vastustamaan pakkovaltaa ja vaatimaan itselleen vapautta.
Seuraavassa kuussa neuvostopanssarit jyräsivät Budapestiin ja kukistivat kapinan. Tuhansien veri virtasi pitkin pääkaupungin katuja, ja 200 000 unkarilaista pakeni länteen.
Nyt, kuusikymmentä vuotta myöhemmin, unkarilaiset suhtautuvat pakolaisuuteen huomattavasti ynseämmin.
Toissaviikkoisessa kansanäänestyksessä 92 prosenttia äänestämässä käyneistä unkarilaisista ilmoitti vastustavansa, että ”Euroopan unioni määrää ei-unkarilaisten kansalaisten pakkoasuttamisesta Unkariin ilman parlamentin suostumusta”.
Johdatteleva kysymys houkutteli uurnille vain 44 prosenttia kansasta. Siksi äänestystulos ei saavuttanut lainvoimaa, mikä oli maan hallitukselle pettymys.
Myös hylättyjen äänten osuus oli poikkeuksellisen suuri, 6 prosenttia.
– Kysymyksenasettelu oli absurdi. Äänestin sekä kyllä että ei. Kyllä, haluan, että Unkari ottaa vastaan pakolaisia. Ei, en halua, että se tehdään ilman parlamentin suostumusta, vaan että myös parlamentti ajaa asiaa, eräs keski-ikäinen unkarilaismies perustelee äänestyspäätöstään.
Vuosina 2014–2015 Unkarin konservatiivisen päähallituspuolueen Fideszin kannatus oli laskusuunnassa. Korruptioskandaalit ja yleinen tyytymättömyys verottivat pääministeri Viktor Orbánin johtaman Fideszin suosiota.
Pariisissa tapahtuneen Charlie Hebdo -terrori-iskun jälkimainingeissa Fidesz aloitti operaation pakolaisia ja maahanmuuttoa vastaan.
Maan läpi virtasi viime vuonna satojatuhansia turvapaikanhakijoita. Heistä Unkariin halusi jäädä vain reilu tuhat.
Tästä huolimatta maan hallitus organisoi valtavan kampanjan, jossa kadunvarret, sanomalehdet ja televisiokanavat täytettiin maahanmuuttajista ja terrorismista varoittavilla iskulauseilla.
Kansanäänestystä edelsi brutaali kampanja.
Gábor Harángozo
Opposition mukaan hallitus halusi kääntää huomion pois maan todellisista ongelmista.
– Kansanäänestystä edelsi brutaali, pelkoja nostattava kampanja. Hallitus puhui valmiista EU-tason päätöksestä, jonka mukaan Unkariin olisi sijoitettu 600 000 maahanmuuttajaa, vaikka tällaista päätöstä ei ollut olemassa, oppositiossa olevan sosialistipuolueen kansanedustaja Gábor Harángozo sanoi suomalaiselle toimittajaryhmälle viime viikonloppuna Budapestissa.
Merkillinen yhteensattuma on, että viikkoa ennen kansanäänestystä Budapestissa räjähti pommi, joka haavoitti kahta poliisia. Iskun tekijää ei ole saatu kiinni.
Kampanjan 50 miljoonan euron hintalappu oli isompi kuin Unkarin viime eduskuntavaalien kaikkien puolueiden kampanjat yhteensä. Laskun kuittasi pääministerin kanslia.
Mittausten mukaan muukalaisvihamielisyys lisääntyi Unkarissa kampanjan myötä dramaattisesti.
Toisin kuin Suomessa, edes kirkot eivät Unkarissa puhu pakolaisten puolesta. Kirkonmiehet vierastavat muslimipakolaisia sekä pelkäävät välirikkoa hallituksen kanssa.
Fideszin kannatus on jälleen kääntynyt nousuun. Kampanja sai monet unkarilaiset vakuuttumaan uhkaavasta vaarasta, jolta heitä voi puolustaa ainoastaan pääministeri Orbán joukkoineen.
Osa Unkarin politiikan asiantuntijoista pitää Orbánia pragmaattisena valtapoliitikkona, joka käyttää luovia keinoja pitääkseen vallan käsissään. Toiset taas arvelevat, että mies voi itsekin uskoa omaksumaansa rooliin perinteisen eurooppalaisuuden puolustajana ulkopuolelta tulevaa uhkaa vastaan.
Unkarin oppositio on heikko ja hajanainen, eikä Orbánille ole näköpiirissä haastajaa edes oman puolueen sisältä. On todennäköistä, että Orbán jatkaa maansa mahtimiehenä myös vuoden 2018 eduskuntavaalien jälkeen.
Fideszillä on 199-jäsenisessä parlamentissa 115 edustajaa. Varmistaakseen kansansuosion jatkumisen puolue on pyrkinyt ottamaan maan mediaa ohjaukseensa.
Vuonna 2010 Orbánin hallitus nuiji läpi medialait, jotka antavat parlamentin alaisuudessa toimivalle medianeuvostolle mahdollisuuden sakottaa kaikkea mediaa vihan yllyttämisestä vähemmistöjä ja enemmistöjä – kuten hallituspuolueiden kannattajia – vastaan.
Medialakien antamia mahdollisuuksia ei juurikaan ole käytetty. Ne ovat kuitenkin saattaneet sysätä toimittajia itsesensuuriin.
Hallitusta lähellä olevat tahot omistavat mittavan siivun Unkarin mediasta. Riippumaton uutisointi toteutuu parhaiten verkkolehdissä, joiden kävijämäärät ovat isoja.
Sananvapaus menee Unkarissa koko ajan huonompaan suuntaan.
Judit Kovács
Viime viikon lauantaina vasemmistolainen sanomalehti Népszabadság, ”Kansan vapaus”, ilmoitti yllättäen keskeyttävänsä ilmestymisensä.
Lehti on viime aikoina julkaissut Unkarin hallituksen kannalta erittäin kiusallisia artikkeleita. Itävaltalaisen omistajan mukaan lehti suljettiin kustannussyistä.
Samana iltana Budapestin parlamentin eteen kerääntyi yli kaksi tuhatta mielenosoittajaa, jotka syyttivät hallitusta lehden sulkemisesta ja vaativat Orbánin eroa.
– Sananvapaus menee Unkarissa koko ajan huonompaan suuntaan. Népszabadságin loppuminen kävi liian äkkiä ollakseen pelkkää sattumaa, mieltään osoittanut Judit Kovács totesi Suomenmaalle.