Älylasit mahdollistavat huomaamattoman kuvaamisen – materiaali voi päätyä kouluttamaan tekoälyä

Silmälasitarjonta on vahvistunut kuluneen vuoden aikana tekoälyavusteisilla älysilmälaseilla. Niillä voi esimerkiksi kuunnella musiikkia, puhua puheluita ja kuvata videoita.

Suomessa optikkoliikkeet myyvät tällä hetkellä teknologiayritys Metan älylaseja. Tulevaisuudessa markkinoille on luvassa kilpailua, sillä esimerkiksi Google ja Apple ovat tuomassa myyntiin omia versioitaan.

Kritiikkiä on herättänyt erityisesti se, että lasit mahdollistavat videokuvaamisen aiempaa huomaamattomammin. Tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala kertoo, että laseissa on sisäänrakennettuna kuvaamisesta kertova merkkivalo, jonka toimintaan voi kuitenkin vaikuttaa.

– Netissä on paljon keskusteluja ja videoita, joissa opastetaan miten valon saa piilotettua tai pois päältä, Kankaala kertoo. Hän on tietoturvayhtiö F-Securen kyberuhkatiedustelupäällikkö.

Metan mukaan laseja päivitetään niin, ettei merkkivalon peukalointi ole mahdollista. Kankaalan mukaan tähän ei voi täysin luottaa.

Metan lasit vaativat yhtiön tekoälysovelluksen toimiakseen. Sovelluksen kautta mahdollistuvat esimerkiksi kuvien siirto laseilta toiseen laitteeseen ja tekoälyavustajan käyttö.

Samalla se tarkoittaa, että laseilla kuvattu materiaali voi päätyä tekoälyn koulutusmateriaaliksi Metan käyttöehtojen mukaisesti.

Metan omaa sovellusta huolestuttavampia riskejä piilee kuitenkin kolmannen osapuolen sovelluksissa, joita voi tehdä kuka tahansa, Kankaala huomauttaa.

– Laseille voi ladata sovelluksia, jotka eivät käytännössä ole menneet minkään turvallisuusvarmistuksen läpi.

Kankaala kertoo, että nämä sovellukset mahdollistavat lasien yhdistämisen esimerkiksi kasvojentunnistustietokantoihin. Niiden kautta on mahdollista tehdä ikään kuin reaaliaikaisia taustatarkistuksia samassa tilassa olevista ihmisistä ja saada selville heidän henkilötietojaan.

Laseja käyttävien tulisikin ymmärtää, ettei lasien käyttö oikeuta salakuvaamaan ihmisiä tai rikkomaan lakeja.

– Ihmisten yksityisyyden suojaa pitää kunnioittaa, oli se sitten älylasit tai kännykkä millä kuvataan, Kankaala sanoo.

Jos älylasit yleistyvät, pitää Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen hyvin todennäköisenä, että älylaseihin liittyvä tapauksia käsitellään Suomen oikeusistuimissakin.

Voutilaisen mukaan älylaseja väärin käyttävää voidaan syyttää esimerkiksi salakatselusta tai yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Ongelmia syntyy esimerkiksi silloin, jos kotirauhan piiriin kuuluvassa ympäristössä tai muuten yleisöltä suojatussa tilassa – kuten pukuhuoneessa – kuvattua materiaalia käytetään jossakin.

– Ja vaikka ei käytettäisi, voi olla kyse salakatselusta, Voutilainen kertoo.

Yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä voi olla kysymys silloin, jos levittää kotirauhan piirissä kuvattuja yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja. Loukkaavaa kuvamateriaalia julkaissutta tai materiaaliin loukkaavia kommentteja liittänyttä taas voitaisiin syyttää kunnianloukkauksesta.

Toistaiseksi Suomessa ei ole tehty rikosilmoituksia älylasien väärinkäytöstä, eikä poliisilla ole käynnissä siihen liittyviä rikostutkintoja. Tämä kävi ilmi, kun STT kysyi asiasta Helsingin, Itä-Suomen, Lounais-Suomen, Sisä-Suomen sekä Oulun poliisilaitoksilta.

– Järjestelmistä ei löydy tällaisia rikosilmoituksia, eli ilmiö ei näy vielä, rikosylikomisario Pasi Mettälä Sisä-Suomen poliisilaitokselta vastasi.

Oulun poliisilaitoksen viestintäpäällikkö Tero Väyrynen kertoi, että todennäköinen rikosnimike tapauksissa olisi salakatselu. Hänen mukaansa Oulun poliisilaitokselle on tänä vuonna kirjattu noin 20 rikosilmoitusta salakatselusta, mutta yhdessäkään niistä ei ole käytetty älylaseja.

Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella ainoat älylaseihin liittyvät ilmoitetut rikosepäilyt taas ovat epäiltyjä lieviä petoksia, joissa älylasit liittyvät kaupankäyntiin, kertoi viestintäpäällikkö Anna Saarenoja. Tutkittavana on esimerkiksi tapaus, jossa rikosilmoituksen tekijä oli ostanut älylasit mutta ei koskaan saanut niitä.

Älylaseilla kuvaamiseen liittyviä ilmoituksia Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella ei ole tehty.

Älylaseihin liittyviä oikeusjuttuja on maailmalla vireillä jo ainakin Etelä-Koreassa, missä miehen syytetään luntanneen älylasien avulla pätevyyskokeessa.

Professori Voutilainen kertoo pohtineensa sitä, miten toimitaan jatkossa esimerkiksi oppilaitosten tenteissä, sillä älylaseilla pystyy lukemaan erilaisia materiaaleja. Lasien käyttöön ei ole puututtu oppilaitoksissa aiemmin.

– Tällaiset asiat täytyy käydä myös oppilaitoksissa läpi, Voutilainen sanoo.

Professori ei pidä laseja ylipäätään tarpeellisina.

– Nehän ovat leluja. Ei niillä tee yhtään mitään.