Äitien työllisyysaste on korkeampi kuin lapsettomien naisten − Tiedätkö, mikä on suomalaisäitien yleisin ammatti?
Äitien työllisyysaste nousi hieman vuodesta 2021 vuoteen 2022, kertoo Tilastokeskus, joka on koostanut äitienpäivän kunniaksi tilastotietoja äitiydestä.
Lapsiperheiden äitien työllisyysaste oli 81,4 prosenttia – eli korkeampi kuin lapsettomilla naisilla, joiden työllisyysaste oli 78,9 prosenttia.
Vuodesta 2019 vuoteen 2022 lapsiperheiden äitien työllisyysaste nousi 5,1 prosenttiyksikköä. Työllisyysaste nousi erityisesti niillä äideillä, joiden nuorin lapsi oli alle 3-vuotias.
Alle 3-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä vuonna 2022 oli 62,8 prosenttia, 3–6-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä oli 82,9 prosenttia ja 7–17-vuotiaiden lasten äideistä 89,7 prosenttia.
Yhden lapsen äideistä 83,2 prosenttia oli työllisiä, kahden lapsen äideistä 83,1 prosenttia ja vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä oli 73,9 prosenttia.
Äitien yleisin ammatti vuonna 2021 oli sairaanhoitaja. Seuraavaksi yleisimmät äitien ammattiryhmät olivat myyjät, sosiaalialan hoitajat sekä päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat.
Vuonna 2022 vanhempainpäivärahaa sai 80 310 äitiä, joille maksettu keskimääräinen päiväkorvaus oli 71,45 euroa. Suurin osuus äitien päivärahoista maksettiin 30–34-vuotiaille.
Äitiysavustuksia suoritettiin 45 177 kappaletta, joista 71 prosenttia äitiyspakkauksena. Adoptiotukea sai 52 perhettä.
Kotihoidon tuen saajista 91,5 prosenttia on naisia. Vuonna 2022 kotihoidon tukea sai 79 878 henkilöä.
Ennen perhevapaauudistusta tehdyn vuoden 2022 perhevapaakyselyn mukaan lähes 90 prosenttia perheistä käytti kotihoidon tukea ainakin jonkin aikaa hoitaakseen alle kolmevuotiasta lastaan kotona.
Tukea käyttivät pidempään äidit, joilla ei ollut työtä, johon palata perhevapaiden jälkeen. Äidit itse perustelivat lapsen hoitamista kotihoidon tuella ensisijaisesti halulla olla enemmän lapsen kanssa.
Kahden vanhemman perheessä on yleensä kannattavaa, että molemmat vanhemmat käyttävät vanhempainrahapäiviä.
Vuonna 2022 varhaiskasvatukseen eli päiväkotitoimintaan ja perhepäivähoitoon osallistui kaikkiaan 234 300 lasta. Alle 3-vuotiaista lapsista varhaiskasvatukseen osallistui 40 prosenttia ja 3−5-vuotiaista lapsista 89 prosenttia. Osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna.
Kelan ja THL:n perhevapaakyselyn mukaan useimpien vanhempien mielestä sopiva ikä laittaa lapsi varhaiskasvatukseen on 1,5–2 vuotta. Äideistä tätä mieltä oli 40 prosenttia.
Väestöliiton Perhebarometrin lapsiperheelliset vastaajat puolestaan näkivät sopivaksi iäksi 2,2 vuotta. Muu väestö (kotona ei alle 18-vuotiaita lapsia) piti parhaana 2,5 vuoden ikää.
Suomessa lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on lisääntynyt 2010-luvulla. Silti Suomi ei ole vielä saavuttanut EU:n asettamaa varhaiskasvatukseen osallistumisen tavoitetta, joka on 96 prosenttia ikäluokasta 3-vuotiaista oppivelvollisuuskoulun alkuun (eli Suomessa ikäryhmä 3–6-vuotiaat).