Äänestäjät eivät rankaisseet hallituspuolueita leikkauksista asumistukeen ja sairaalapäivystyksiin
Hallituspuolueiden paikallisiin vaalituloksiin eivät havaittavasti vaikuttaneet sen enempää sairaaloiden yöpäivystysten supistamiset kuin yleisen asumistuen leikkauksetkaan, selviää STT:n vaalitulosanalyysista.
On tyypillistä, että hallitusvastuu rokottaa siihen kuuluvien puolueiden kannatusta vaaleissa. Näissä vaaleissa selvästi suurin häviäjä oli toiseksi suurin hallituspuolue eli perussuomalaiset. Aluevaaleissa kokoomuksenkin kannatus niiasi, mutta selvästi vähemmän, ja kuntavaaleissa puolue onnistui jopa kasvattamaan kannatustaan hitusen, vaikka SDP kiilasikin vauhdilla ohi.
STT vertaili hallituspuolueiden näiden ja edellisten vaalien tuloksia siihen, missä päin Suomea pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätöksillä yleisen asumistuen leikkauksista on ollut suurin vaikutus ja missä sairaalaverkkoon on tehty supistuksia. Hallitukseen kuuluvat kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja RKP.
Vaalituloksille tehtiin tilastollinen regressioanalyysi, jonka tulos oli, että kumpikaan tutkittu asia ei säännönmukaisesti selittänyt eri alueiden paikallisia vaalituloksia. Puolueiden kannatukset siis saattoivat nousta tai laskea riippumatta siitä, paljonko maksetun asumistuen määrä oli muuttunut tai oliko paikallista yöpäivystystä supistettu.
Ainoa poikkeus on se, että kokoomuksen kannatusta nosti aluevaaleissa jonkin verran se, jos yleistä asumistukea oli leikattu alueella paljon. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella kokoomus paransi vaalitulostaan eniten, ja siellä maksettu yleinen asumistuki on pienentynyt toiseksi eniten koko Suomessa. Vastaavasti Pirkanmaan, Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla leikkaukset tukeen ovat vaikuttaneet sen määrään vähiten, mutta kokoomus menetti huomattavasti kannatustaan edellisiin vaaleihin nähden.
Yleinen asumistuki valittiin vertailuun, koska se on yleisimpiä Kelan maksamia tukia ja asumisen tuista merkittävin. Valtaosa sen leikkauksista tuli voimaan huhtikuussa 2024, ja ne ovat vaikuttaneet maksettuihin tukiin viiveellä sen jälkeen. Hallitus on leikannut monia muitakin sosiaalitukia, kuten toimeentulotukea ja työttömyysturvaa.
Yleisestä asumistuesta laskettiin Kelan tilastotietokannan tietojen perusteella se, kuinka paljon kuukaudessa maksetun tuen määrä muuttui kussakin kunnassa ja hyvinvointialueella joulukuun 2023 ja helmikuun 2025 välillä. Maksettu summa pieneni jokaisella hyvinvointialueella ja liki kaikissa kunnissa. Yhteensä helmikuussa maksettiin miltei 29 miljoonaa euroa vähemmän yleistä asumistukea kuin reilua vuotta aiemmin joulukuussa.
Joulukuussa 2024 hallitus sai eduskunnassa niukasti läpi esityksensä niin sanotuksi sairaalalaiksi, joka astuu voimaan portaittain vuosina 2025–2026. Sen nojalla sairaaloiden yöpäivystyksiä rajoitetaan tai lopetetaan Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa, Salossa, Iisalmessa, Varkaudessa, Jämsässä ja Raahessa. Lisäksi Valkeakoskella päivystystä ei voida käynnistää uudelleen. Supistukset päivystyksiin olivat monilla paikkakunnilla epäsuosittuja päätöksiä, joista keskusteltiin julkisuudessa paljon. Näiden paikkakuntien lisäksi vertailuun otettiin niiden naapurikunnat, koska muutokset päivystyksiin tuntuvat todennäköisesti myös niissä.
Supistuksista ei kuitenkaan löytynyt tilastollista yhteyttä vaalitulokseen.