25 vuotta sitten: Kiistelty sopimus, jonka Suomi ainoana EU-maana hylkäsi
Vuonna 1996 kanadalainen politiikko ja maan ulkoministeri Lloyd Axworthy teki aloitteen, jolla on ollut kauaskantoisia seurauksia sekä globaalisti että esimerkiksi Suomen politiikkaan.
Ihmisoikeuksien ja rauhan edistämisessä profiloitunut liberaalipuolueen edustaja on Ottawan eli jalkaväkimiinat kieltävän sopimuksen alullepanija. Sopimus hyväksyttiin 5. joulukuuta 1997, mutta kaksi päivää aiemmin Suomi ilmoitti jäävänsä ainoana EU-maana sen ulkopuolelle.
Perusteluina käytettiin Suomen puolustuskykyä ja erityistä maantieteellistä asemaa, eli käytännössä pitkää itärajaa. Puolustusministeriön ja sopimuksen hylkäämistä kannattaneiden päättäjien mukaan useimpien EU-maiden puolustus perustui Nato-jäsenyyden turvaan, joka oli tuolloin Suomessa kaukainen asia.
Sitä, että miinoihin astuvia pakolaisia tulisi Suomen rajojen yli, pidettiin ”hyvin epätodennäköisenä” vaihtoehtona. Myös aikataulua eli miinojen hävittämistä neljässä vuodessa pidettiin mahdottomana.
Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) johtama hallitus päätti olla liittymättä sopimukseen, vaikka vastakkaisiakin kiivaita näkemyksiä esitettiin – myös hallituksen ja Lipposen oman puolueen sisältä. Esimerkiksi Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja ajoivat voimakkaasti sopimukseen liittymistä.
Kansalaiskyselyissäkin mielipiteet jakautuivat, muun muassa sukupuolen mukaan. Miinakieltoa kannatti 45 prosenttia suomalaisista, 52 prosenttia naisista ja 37 prosenttia miehistä. Miinojen säilyttämistä kannatti naisista 18 ja miehistä 47 prosenttia.
Ottawan sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, kehityksen, tuotannon, hankinnan, varastoinnin ja kuljetukset, sekä velvoittaa tuhoamaan olemassa olevat miinavarastot.
Sopimukseen sisältyy avunantovelvoite, joka koskee sekä miinanraivausta että miinauhrien tukemista. Sopimuksen allekirjoittaneen maan tulee tyhjentää miinavarastonsa neljässä vuodessa, puhdistaa miinoitetut alueet kymmenessä vuodessa sekä tarjota apua miinojen uhreille.
Miinakieltoa on perusteltu sillä, että miinat eivät erottele sotilaita ja siviilejä, aiheuttavat vammautumisia ja kuolemia vielä vuosikymmeniä sotatoimien jälkeenkin ja niiden käyttö on vastoin humanitääristä oikeutta. YK:n mukaan miinat silpoivat tai tappoivat ennen Ottawan sopimusta vuosittain noin 26 000 ihmistä.
Miinatuhot eivät ole tuntemattomia Suomessakaan. Toisen maailmansodan jälkeen vuoteen 1949 mennessä saksalaisten miinoittamassa Pohjois-Suomessa kuoli 205 siviilihenkilöä ja kymmeniä miinanraivaajina työskennelleitä ihmisiä. Lapista löytyy edelleen sodan aikaisia räjähteitä.
Miinakieltokampanjaa johtanut International Campaign to Ban Landmines sai vuonna 1997 Nobelin rauhanpalkinnon.
Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2011. Tuolloin yhä miinakieltoa voimakkaasti ajanut presidentti Tarja Halonen antoi eduskunnalle hallituksen esityksen Suomen liittymisestä kansainväliseen sopimukseen.
Eduskunnan päätöstä edelsi kova sisäpoliittinen vääntö ja kritiikki Suomen puolustuskyvyn vaarantumisesta. Painetta sopimukseen liittymiseen lisäsi entistä vahvemmin Euroopan unionin yksimielisyys miinakiellosta.
Lopulta eduskunta hyväksyi Ottawan sopimuksen marraskuussa 2011 äänin 110–47. Puolesta äänestivät kaikki pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtaman hallituksen puolueet.
Sopimus astui voimaan heinäkuun 2012 alussa. Sen perusteella Suomi sitoutui tuhoamaan varastoissa olleet noin miljoona jalkaväkimiinaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Puolustusvoimille ohjattiin 200-300 miljoonaa euroa miinoja korvaaviin järjestelmiin, kuten tiedustelulennokkeihin sekä pimeänäkö- ja aluevalvontalaitteisiin.
Maailman 196 maasta Ottawan sopimuksen on nyt hyväksynyt 164. Venäjä ei ole allekirjoittanut miinakieltoa. Ulkopuolelle ovat jääneet myös esimerkiksi Yhdysvallat, Kiina, Intia, Pakistan, Iran, Israel, Syyria ja Saudi-Arabia.
Venäjän hyökättyä helmikuussa 2022 Ukrainaan Suomessa pantiin vireille useita kansalaisaloitteita Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen käytännössä päätti keskustelun ilmoittamalla viime maaliskuussa, että jalkaväkimiinoista luopumisen jälkeen Suomen sotilaallinen suoritus- ja puolustuskyky on rakennettu uusien toimintatapojen ja järjestelmien pohjalle, eivätkä miinat siksi ole enää ajankohtainen asia.
Lähteitä: Helsingin Sanomat, Puolustusministeriö, Verkkouutiset.