Rinta rottingilla

Keskusta on kuin suomalainen insinööri.

Osaava, luotettava ja velvollisuudentuntoinen.

Puolueen perusperiaatteisiin kuuluu, että ongelmat on tehty ratkaistaviksi. Kun keinot on yhteisesti hyväksytty, sovitusta pidetään kiinni.

Maltillinen, maalaisjärkeen perustuva lähestymistapa kuuluu kiinteällä tavalla keskustalaiseen sielunmaisemaan.

Vastuuta keskusta on tottunut kantamaan aikaa ja vaivaa säästämättä.

Vastuunkanto on korostunut erityisesti silloin, kun Suomen tulevaisuus on ollut syystä tai toisesta vaakalaudalla.

Tällaisia hetkiä on ollut useita: itsenäistymisen aikana, kansalaissodan jälkimainingeissa, Suomen jälleenrakentamisessa, EU:n jäsenäänestyksessä sekä 1990-luvun alun ja 2010-luvun taitteen talouskriiseissä.

Keskusta-maalaisliitto on näissä vaikeissa tilanteissa usein ottanut eheyttäjän, rauhanrakentajan ja uudistajan roolin.

Tämä tuskin on sattumaa, sillä myös äänestäjät ovat luottaneet puolueeseen, kun hätä on ollut suurin.

Keskustan tarina on hieno.

Siinä on aineksia monenlaisiin sankari- ja selviytymiskertomuksiin. Auringonlaskun puolueeksi tuomittu keskusta elää ja voi hyvin lukuisista epäilyksistä huolimatta.

Puolueella on ollut aina kyky uudistua, kun siihen on ollut tarvetta.

Hyvä tarina ei kuitenkaan käy kaupaksi, jos sitä ei osata kertoa omille äänestäjille. Tämä on keskustan akilleen kantapää.

Keskusta pitää harvoin kovaa melua onnistumisistaan ja poliittisista saavutuksistaan. Kilpakumppanit saavat aivan liian usein napsia rauhassa rusinat pullasta.

Kun kansalle pitäisi kertoa, että ”me teimme sen”, keskustalainen vaatimattomuus estää sen.

Pelkäämme kuin ruttoa leimautumista amerikkalaistyyppiseksi markkinamieheksi.

Keskusta on kuin suomalainen yritys, jonka tuottamat tuotteet ovat laatutasoltaan maailmanluokkaa, mutta asiakkaat eivät tiedä sitä. Siksi isojen kaupunkien hyllyillä keskustan tuotteita ei aina ole edes tarjolla.

Itsensä kehuminen ja henkselien paukuttaminen on keskustalaisille todella vaikeaa.

Silti sitä pitäisi opetella.

Ei keskustan kannata hyssytellä eikä hävetä omia saavutuksiaan. Keskusta ja keskustalaiset voivat olla ylpeitä tekemisistään. Puolue on historian saatossa tehnyt aina sen, minkä on luvannut ja monesti jopa pikkuisen enemmän.

Sotkamon puoluekokousväellä on tärkeä rooli keskustan uuden tarinan määrittelyssä. Mikä on keskustan suunta 2020-luvulla?

Millä eväillä ja millä asenteella puolue valmistautuu tuleviin vaaleihin?

Ratkaisevaa on, lähteekö puolueväki vaaleihin rinta rottingilla vai oven saranapuolelta varovaisesti kuikuillen.