Osuuskuntien toiminnan tarkoitus hämärtynyt
Osuustoiminnallisilta pankeilta on jäsenilleen ja asiakkailleen tullut viime aikoina monenlaista postia. Kirjeissä on vedottu siihen, miten Euroopan unioni vaatii pankkitoiminnalta sitä sun tätä.
Esimerkiksi pienten yhdistysten (pankkitilillä rahaa joitakin satasia, maksimissaan muutamia tuhansia) tilinhoitomaksut ja kaikenlaiset muut, pankin mielestä sopimukseen pohjautuvat maksut, ovat nousseet kohtuuttomiksi.
Joissakin yhdistyksissä on jo ollut pakko siirtyä vanhanaikaiseen sukanvarsikassaan. Muutoin kaikki käytettävissä oleva raha on muutaman kuukauden kuluessa menossa pankkimaksuihin.
Joissakin tapauksissa pankki on kuulemma kehottanut yhdistyksiä hoitamaan raha-asiansa yksityisen ihmisen tilin kautta. Ihmetyttää, miten säätelyn lisääntyminen yhtäkkiä sallisi moisen käytännön, jossa on selkeästi mahdollisuus sekoittaa omat ja yhdistyksen rahat.
Jos yhdistys hakee kaupungin tms. avustuksia (vaikkapa pieni yksityistiekunta), näitä avustuksia ei sukanvarteen ohjata, vaan on oltava pankkitili.
Haluan siis sanoa, että pankit ovat alkaneet kohdella asiakkaitaan ja jäseniään kuin itsevaltiaat. Ne sanelevat yksipuolisesti, millaisiin sopimuksiin asiakkaiden on suostuttava, millaisia tilejä asiakkaat saavat käyttää ja paljonko asiakkaiden on maksettava siitä, että saavat itse täysin hoitaa pankkiasiansa.
Kun säästötilien korot laskivat, pankit laskivat nopeassa tahdissa korot nollaan. Kun korot alkoivat nousta, eipä kuulunut koronnoususta mitään. Jos sitten halusi tilillä oleville rahoille jotain korkoakin, piti avata uusi tili. Sellaiseen asiointiin pankkivirkailijoilla tuntuu vielä aikaa löytyvän.
Osuuskuntia johtavien olisi hyvä tutustua historiaan.
Pankkitoimintaa ollaan taas tiivistämässä, ja yhdistymisneuvotteluita käydään joka puolella. Mitä isompia ovat yksiköt, sen pahemmin näyttää olevan hukassa se, miksi osuuskunnat ovat olemassa, olipa kyse sitten pankki- tai kauppatoiminnasta.
Osuuskuntia johtavien olisi hyvä tutustua historiaan: miten kylissä satakunta vuotta sitten perustettiin osuuskassoja ja osuuskauppoja, ja mikä oli niiden tarkoitus. Sadassa vuodessa asiat tuppaavat kääntymään päälaelleen.
Osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla.
Lähde: Pellervo-Seura ry, Osuuskuntalaki sellaisena kuin se oli 1.1.2014