Keskustan arkistosta jyrähdys: Kansallisarkisto näivettää historiantutkimusta

Keskustan ja maaseudun arkiston säätiön hallitus kertoo seuranneensa huolestuneena Suomen arkistolaitoksen avoimuuden ja käytettävyyden heikkenemistä Kansallisarkistoon kohdistuneiden säästöpaineiden ja sitä seuraavien toimenpiteiden vuoksi.

– Sen seurauksena Suomeen kohdistuva historiantutkimus heikkenee ja historiantutkimuksen alueellinen eriarvoisuus kasvaa, säätiön hallitus toteaa kannanotossaan.

Kansallisarkiston toimenpiteet tarkoittavat useita lakkautuksia eri puolella Suomea. Kansallisarkisto suunnittelee luopuvansa Oulun, Joensuun ja Hämeenlinnan toimipisteestä vuoteen 2030 mennessä. Aiemmin Kansallisarkisto on päättänyt luopua Jyväskylän toimipaikastaan vuoteen 2027 mennessä.

Lisäksi Kansallisarkiston Turun ja Vaasan toimipisteissä on siirrytty ensisijaisesti digitaaliseen toimittamiseen, jolloin tutkija saa yhdessä kuukaudessa digitoituna ainoastaan kaksi koteloa. Vaihtoehto on maksaa digitoinnista, mikä ei Keskustan ja maaseudun arkiston säätiön hallituksen mielestä sovi suomalaisen yhteiskunnan avoimeen demokraattiseen malliin.

– Tyypillisesti tutkimus kuitenkin vaatii kymmenien ja joskus satojen koteloiden läpikäymistä. Turun toimipiste on avoinna kaikille vain yhden päivän kuukaudessa, minkä lisäksi tutkijat voivat luvan saatuaan käyttää aineistoja paikan päällä erillisellä itsepalveluasiointiviikolla. Tilanne merkitsee tutkijoiden työn hidastumista ja vaikeuttamista sekä huomattavaa haittaa historian ja arkistoalan opetukselle.

– Säästöpaineet ovat ymmärrettäviä, mutta samalla on pyrittävä varmistamaan se, että säästötoimenpiteet suoritetaan niin, että ne eivät johda alueellisen tasa-arvon, suomalaisen historiantutkimuksen ja koulutuksen tulevaisuuden kannalta kestämättömiin ratkaisuihin. Myöskään turvallisuuspoliittisesti aineistojen keskittäminen (Mikkeliin) ei ole järkevää vaan hajauttaminen on tältäkin kannalta perusteltua.