Katteettomaan kannatuskasvuun ei kannata tuudittautua
Lokakuussa uutisoitu puolueiden imagobarometri povaa keskustalle hyvää. Tutkimuksen mukaa yli neljäkymmentä prosenttia suomalaisista suhtautuu puolueeseen positiivisesti.
Suhtautuminen keskustaan on jatkanut tasaisella kasvukäyrällä keväästä 2023 lähtien ja suomalaisten paremmat fiilikset puoluetta kohtaan näkyvät pikkuhiljaa myös gallupeissa.
Mistä puolueen mielikuvan positiivinen kehitys johtuu? Kansanmies Kaikkonen on varmasti monelle suomalaiselle iloinen kevennys raskaan hallituskauden koetteleman Saarikon jälkeen.
Oma osuutensa lienee myös sillä, että suomalaisten myönteinen suhtautuminen hallituksen politiikkaan on ollut samanaikaisesti laskusuunnassa.
Vanha viisaus, jonka mukaan minkä tahansa puolueen kannatus kasvaa oppositiossa saattaa olla totta tiettyyn pisteeseen asti. Keskusta voi pian koputella 15 prosenttiyksikön rajapyykkiä ja alkaa lunastaa paikkaansa aidosti keskisuurten puolueiden joukossa.
Keskustan tulevaisuuden näkökulmasta on kuitenkin tärkeä kiinnittää huomiota kannatuksen määrän lisäksi myös kannatuksen laatuun.
Kuten puolueet, myös äänestäjät ovat kiinnostuneista omasta brändistään
Se mikä laulellen tulee, vihellellen menee. Hallitukseen tyytymättömien, liikkuvien gallup-vastaajien mielijohteiden armoilla oleminen ei rakenna kestävää kannatusta.
Ylimalkaisesti positiivisen mielikuvan sijaan tarvitsemme intohimoisia, roihuvia tunteita puoluetta kohtaan. Protestiäänien kalastelusta on siirryttävä ihmisten sydämien puhuttelemiseen.
Roihuavan intohimon sijaan potentiaalisen kepulaisen polte muistuttaa liian usein närästystä. Puolueeseen on vaikea kiinnittyä ja sen kärkinimiä fanittaa, jos puolue tunnetaan lähinnä kansan enemmistön mielipiteestä poikkeavista linja- ja arvovalinnoistaan.
Luonnonsuojelutoimien problematisointi, turkistarhauksen kannattaminen ja kotihoidontuen uudistamisen vastustaminen ovat esimerkkejä asioista, jotka voivat muodostua monelle suomalaiselle kynnyskysymykseksi.
Kuten puolueet, myös äänestäjät ovat kiinnostuneista omasta brändistään. Harvan brändiin sopii kymmeninen miljoonien eurojen tukirahojen lappaminen eettisesti kestämättömälle ja kansanterveydelle potentiaalisesti vaaralliselle turkisalalle.
Meidän ei tule tyytyä oppositioaseman suomaan katteettomaan kannatuskasvuun. Parasta ajankäyttöä oppositiossa olisikin tutkimuksen ja kansalaiskohtaamisten kautta rakennettu parempi käsitys siitä, mitä keskustan potentiaaliset äänestäjät meiltä odottavat.
Potentiaalisten äänestäjien löytäminen ja puhutteleminen on puolueellemme akuutti kohtalonkysymys: luotettavimmat keskustan äänestäjät ovat puoluebarometrien perusteella siirtymässä vaaliuurnilta uurnalehtoon tulevan vuosikymmenen aikana.